Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys on ollut vuosia Espoon esittävän taiteen koulun, Eskon kumppani (http://www.esko.fi/ ). Yhteistyö on toteutunut pääsääntöisesti vuosittain jaettavalla teatteri -ja sirkusryhmien perusopetuksen päättäneiden stipendillä. Stipendit on jaettu keväisin, kaksi nuorta molemmista ryhmistä.

Esko on Suomen suurin esittävän taiteen koulu, joka toimii muutamassa toimipisteessä Espoon alueella.  Esko tarjoaa opetusta teatteri- ja sirkustaiteesta myös harrastemuotoisesti kaiken ikäisille. Koulussa on yhteensä 580 oppilasta ja koulu tarjoaa elämyksellisissä ja vuorovaikutteisissa pienryhmissä niin henkisiä kuin fyysisiäkin taitoja. Jokainen saa oppia, ideoida ja luoda uutta. Huomioitavaa on, että laajan oppimäärän mukaista teatteritaiteen perusopetusta koko Suomen tasolla annetaan neljässä oppilaitoksessa: Oulun taidekoulussa, Taidekoulu Estradissa Lappeenrannassa, Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulussa Vantaalla ja Espoon esittävän taiteen koulussa.

Minulla oli ilo osallistua helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Eskon esittävän taiteen päättötyöesityksiin Kannussalissa. Keväällä 2018 osallistuin sirkusryhmän harjoitustuntiin sirkusryhmien opetustiloissa Pohjois-Espoossa. Esko, Espoon esittävän taiteen koulu on mielestäni ’piilossaoleva’ luovuuden timantti, jonka soisi näkyvän tähänastista enemmän Espoon kulttuuripuheessa. Toivon, myös kannatusyhdistyksen jäsenten keskuudessa. Pari kertaa vuodessa järjestettäviin teatteri- ja sirkusryhmien päättötyönäytöksiin osallistuminen on oiva tuki koululle. Se on myös erinomainen kokemus itselle nuorten opintojen tuoman pätevyyden ja heidän esittämisen riemun kohtaamiseen.  Kuten Eskon rehtori Terhi Perälä totesi:” ”Yleisö on se, jolle myös nuoret taidetta tekevät.”  Näin myös totesin 2.2.2019 esityksissä Kannussillassa.

Aivan mahtavaa osaamista ja paneutumista päättötyöesityksiin, jotka olivat kahdentoista vuoden opintojen H-hetki. Lauantaina esitettiin Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi ja William Shakespearen Myrsky. Oivaltavaa, innostavaa, keskittyvää, heittäytyvää ja nerokasta, näin voi katsojakokemusta kuvata. Puolentoistatunnin esitykset keskittivät katsojan olennaisen äärelle. Katsojan huomiota ei hajottanut monessa tasossa liikkuva näyttämön lavastetekniikka. Ydin oli itse näyttelijätyössä, tukenaan riisuttu ja oivaltava näyttämörekvisiitta. Valotekniikka omanaan ja merkittävä, jossa myös alan opiskelijan suunnittelu ja toteutus.  Innostava, koulun taiteen perusopetustyötä ja itse nuorten elinvoimaista näyttelijätyötä ilmaisuvoimallaan toteuttava taiteellinen lauantain iltapäivä oli upea kokemus. Toivonkin, että kannatusyhdistyksen jäsenet löytävät Eskon esityksiä ja osallistuvat. Ilahtuvat itse ja tukevat samalla arvokasta taiteen perusopetustyötä, jota Suomen suurimmassa esittävän taiteen koulussa ansiokkaasti toteutetaan.  Yhdistyksen www-sivuilla tullaan tiedottamaan Eskon tapahtumista ja päättötyöesityksistä.

 

Sinikka Mäntysalo-Lamppu

Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys

Hallituksen jäsen