Kotimatkalla Lohjalta puheenjohtaja kertoi minun kirjoittavan tämän jutun. Se oli yllätys minullekin, mutta painostuksen edessä…..:-)

Teatterista

Lohjan teatterin konsepti on mielenkiintoinen, se on ammattijohtoinen harrastajateatteri. Näytelmiä on 2-3/ kausi. Näyttelijät saavat 100 €:n stipendin yhdestä näytelmästä, joten raha ei taatusti ole motivaation tuoja, vaan halu näytellä. Nunnissa ja konnissa oli varmaan ehkä 30 näyttelijää. Kuulemma harjoitusohjelma on tiukka ja se kyllä näkyi näyttelemisen ja laulun tasossa. Teatterin merkitys on varmasti suuri Lohjan kulttuurielämässä.
Lohjan Teatterin näyttelijät ovat suurimmaksi osaksi Lohjan Harrastajanäyttelijät ry:stä, jossa jäseniä on runsaat 100 iältään 15-75 -vuotiaita.

Lohjan Teatteri on perustettu 1967. Sen juuret juontavat vuosisadan alun näytelmäseurasta (1905) ja rekisteröidystä Lohjan Työnväen näyttämöstä. Vuodesta 1998 Lohjan Teatteri on ollut kaupungin sivistystoimen alainen yksikkö. Sen henkilökuntaa ovat johtaja-ohjaaja, teatterisihteeri, lavastaja-valoajaja ja puvustaja-kahviovastaava.

Nunnista ja konnista

Nunnat olivat loistavia ja hyviä laulajia. He voittivat katsojien sydämet välittömyydellään. Konnat vähän kyllä näyttelivät yli, olivat turhan naivin farssimaisia. Jotenkin heidän kohtauksensa olivat eri tasolla kuin muu näytelmä. Nunnat voittivat 10-0. He olivat aitoja. Miehet näyttelivät roistoja. Mietin kuitenkin, miten minä olisi rosvoja ohjannut, muokattava materiaali kun on annettu.

Käytävällä kuulin muutamasta suusta: ”Nunnat pelastivat näytelmän”.

Jos esitys olisi ohjattu 1960-luvulla, olisi ohjaaja oikeudessa Jumalanpilkasta. Minusta Jumala ei varmastikaan pahastu, jos häntä ilolla palvellaan. Ilman tiukkoja muotoja ja sydämestä. Kieli ja käsitteet ovat kuitenkin ihmisen keksimiä. Jumalalla ei ole käsitteitä. Vain rakkaus.

Näytelmän sanoma oli roistopomon lauseessa ”jokaisella on oma totuutensa, jota he noudattavat”. Tuli Trump mieleen.

Niin kauan, kun katselemme maailmaa värillisten silmälasien kautta, emme näe maailmaa, vaan oman napamme. Rakkaus ei elä siinä navassa. Silmälaseja värittävät omat kokemuksemme: hyvät ja pahat. Suhtaudumme maailmaan aiempien kokemustemme kautta. Henkisen tien alku on henkisen tasapainon saavuttaminen. Silloin voimme ottaa asiat asioina, ihmiset ihmisinä, ei huonoina eikä hyvinä.

Kotimatkalla puheenjohtaja kertoi teatterimme kevätkaudesta, joka on jo uuden johtajan valitsema. Tosin ensi syksyn oma tuotanto on vielä edellisen johtajan valitsema. Tämä kertoo, kuinka kauan ennen esitystä näytelmät on varattava.

Keväällä on neljä omaa tuotantoa aikaisemmasta poiketen. Taloudellisesti se on järkevää, ettei olla yhden näytelmän/kausi tuoton tai tappion varassa.

Puheenjohtaja oli jo nähnyt arkkitehtuurikilpailun tulokset ja suhtautui asiaan luotattavaisin mielin. Viiden kilpailuehdotuksen pitäisi tulla kaupungin www-sivuille, mutta ennakkotiedoista poiketen ei ehkä näyttelytilaan.

25.11.18

Juhani Hakala