Kaupunginhallitus on 5.11.18 antanut ELY-keskukselle lausunnon Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojelusta.

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.11.2018/Pykälä 355

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Espoon Kulttuurikeskusta ja sen ympäristöä koskevasta suojeluesityksestä ja siihen liittyvästä museoviraston lausunnosta

Valmistelijat / lisätiedot:

Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339

Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan ELY-keskukselle seuraavan lausunnon Espoon kulttuurikeskusta koskevasta Espoon kulttuuriseura ry:n tekemästä suojeluesityksestä sekä siihen liittyvästä museoviraston lausunnosta:

Länsimetron toteuttamisen myötä Tapiolan keskus uudistetaan perusteellisesti vaiheittain niin, että keskus pysyy jatkuvasti toimivana ja elävänä.

Pääosa Merituulentien ympäristön 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista liikerakennuksista puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uusia liike/asuinrakennuksia. Merituulentie rakennetaan tasolle +1, johon tulee bussiterminaali. Metroasema sijaitsee Merituulentien alapuolella.

Merituulentien pohjoispuolelle keskuksen alapuolelle valmistui keväällä 2016 2100 autopaikan keskuspysäköintilaitos ja keskitetyt huoltotilat. Yksi pysäköintilaitoksen sisäänkäynneistä on toteutettu kulttuurikeskuksen viereen. Osa keskuspysäköinnistä toimii myös yhteisväestönsuojana. Metroliikenne käynnistyi marraskuussa 2017. Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat keväällä 2019. Ainoa-kauppakeskuksen toinen vaihe valmistui keväällä 2017 ja kolmas vaihe valmistuu syksyllä 2019. Keskuksessa on vuoden 2018 aikana käynnistynyt myös muita uudistushankkeita, joissa nykyisten rakennusten tilalle rakennetaan uusia liike/asuinrakennuksia. Keskustorni on kuitenkin Tapiolan keskuksen ikoninen maamerkki, jota korkeampia rakennuksia ei keskukseen tule.

Tapiolan perinteinen 1960-luvulla toteutettu ns. Ervin keskusta säilyy ja sitä kehitetään pääosin nykyisen rakennuskannan pohjalta. Kulttuurikeskus ja sen ympäristö kuuluvat tähän Tapiolan keskuksen arvokkaaseen osaan.

Tapiolan keskuksen kehittämisen periaatteena on nyt kolme toiminnoiltaan ja luonteeltaan erilaista vyöhykettä: Merituulentien eteläpuolelle asuntoja, Merituulentien kohdalle ja sen pohjoispuolelle liiketilaa, joukkoliikenteen vaihtoterminaali ja niiden yläpuolisia asuntoja sekä Tapionraitin ja Keskusaltaan ympäristöön kulttuuria, sitä tukevia palveluja ja asumista.

Espoon kulttuurikeskus valmistui Tapiolan keskukseen Keskusaltaan länsireunalle vuonna 1989. Rakennuksen pääsuunnittelija oli arkkitehti Arto Sipinen. Rakennuksessa on kaksi salia, Tapiolasali ja Louhisali, aluekirjasto sekä harjoittelu- ja toimistotiloja. Rakennuksessa toimivat mm. Tapiola Sinfonietta, Espoon kaupunginteatteri, Espoon kaupungin yhteispalvelupiste, Espoon musiikkiopisto, työväenopisto ja ravintola. Kulttuurikeskuksessa on konsertteja, tapahtumia ja näyttelyjä.

Kuvassa on kaupungin oma hahmotelma Kulttuuriaukiosta ennen arkkitehtuurikilpailua.

Espoon kulttuurikeskus on Espoon tärkein ja monipuolisin kulttuurilaitos, jonka tulee jatkuvasti kehittyä ja vastata joustavasti kasvavan, monipuolistuvan ja moniarvoistuvan asukas- ja asiakaskunnan tarpeisiin.

Espoon kaupunginteatterin pysyvää tilaratkaisua selvitettiin useita vuosia. Aikaisemmin kaavailtiin erillistä teatteritaloa Merituulentien eteläpuolelle Vesiputoustalon edustalle. Kokonaisuuden kannalta parhaaksi ratkaisuksi todettiin kuitenkin teatterin tarvitsemien tilojen sijoittaminen kulttuurikeskuksen yhteyteen samaan aikaan, kun kulttuurikeskus peruskorjataan. Samalla kulttuurikeskuksen teatteri- ja konserttisalit taustatiloineen peruskorjataan ja niiden esitystekniikka (teatteri- ja äänitekniikka) uusitaan.

Kulttuurikeskus entistä vahvempana ja monipuolisempana kulttuurikeskittymänä säteilisi ympäristöönsä. Se olisi voimakas piristysruiske Tapiolan arvokkaaseen ns. Ervin keskustaan, esimerkiksi Kulttuuriaukiolle, Keskusaltaalle, Keskustornille, Tapiontorille ja Heikintorille.

Kulttuurikeskus on tulossa peruskorjausikään.

Kaupunginhallitus päätti 5.6.2017 kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen kehittämisen ja suunnittelun suuntaviivoista. Espoon vierailuteatterina toimivan kaupunginteatterin tarvitsemat tilat toteutetaan kulttuurikeskuksen yhteyteen samassa yhteydessä, kun kulttuurikeskus peruskorjataan. Alueen huoltotilat ja niiden ajoyhteydet keskitetään maan alle.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen kehitettiin teatterin toiminnallista konseptia osana kulttuurikeskuksen toiminnallista kokonaisuutta.

Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön kehittämiseksi todettiin parhaaksi menettelyksi järjestää arkkitehtuurikilpailu kulttuurikeskuksen peruskorjauksesta ja laajennuksesta ja kulttuurikeskuksen ympäristöstä (erityisesti Kulttuuriaukiosta), johon liittyvät myös Marimekkotalon, ns. Keilahallin talon sekä Kaupinkallion pysäköintitalon tontit.

Kilpailuun osallistumishakemuksen jättäneistä suunnittelijoista/suunnitteluryhmistä (joihin tulee kuulua myös maisemasuunnittelija) valittiin ilmoitettujen varsin vaativien kriteerien perusteella seuraavat:

– JKMM Arkkitehdit Oy

– Verstas Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit Mustonen Oy, LOCI maisema-arkkitehdit Oy

– Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit NRT Oy

– LPR-arkkitehdit Oy, Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

– Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, Emmi Keskisarja & Janne Teräsvirta Arkkitehtitoimisto & Company Oy

Kilpailu käynnistyi 21.6.2018 ja kilpailuehdotukset tulevat 26.10.2018. Tavoitteena on ratkaista kilpailu helmikuuhun 2019 mennessä.

Kilpailun tarkoituksena on löytää toiminnallisesti monipuolistuvan kulttuurikeskuksen laajennuksen ja peruskorjauksen suunnittelija sekä asemakaavan muutoksen pohjaksi suunnitelma, jonka perusteella kehitetään ja eheytetään Tapiolan Kulttuuriaukion kaupunkikuvallista ja toiminnallista kokonaisuutta sekä lisätään alueen vetovoimaisuutta. Kulttuurikeskuksen monipuolistuminen sisältää erityisesti teatterin käyttöön tulevien tilojen laajentamisen. Keskusaltaan puolen elävöittäminen sekä Tapiolan alkuperäisen suunnittelulähtökohdan, perheiden ja lasten huomioon ottaminen ovat myös keskeisimpiä suunnittelutavoitteita.

Tapiolan kulttuurisen keskuksen kokonaisuudelle haetaan toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja vahvasti tulevaisuuteen katsovaa ratkaisua, joka pohjautuu Tapiolan perinteeseen ja parhaisiin arvoihin.

Kilpailuohjelman mukaan tavoitteena on löytää ratkaisu, jonka pohjalta on mahdollista käynnistää kulttuurikeskuksen uudistamisen suunnittelu ja asemakaavanmuutoksen laadinta koko kilpailualueelle ja joka nostaa esille kulttuurikeskusrakennuksen tärkeimmät arvot suojelutavoitteiden määrittelyn lähtökohdaksi.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 11.6.2018 varata Kulttuuriaukion eteläpuolisen KOy Kulttuuriaukion ja siihen liittyvät yleiset alueet Regenero Oy:lle kiinteistön kehittämiseksi monipuoliseksi ja eläväksi liike/hotellikiinteistöksi osaksi Tapiolan kulttuurista keskusta. Suunnitelmaan liittyy Keskustornin muuttaminen hotelliksi. Varausalue tulee suunnitella arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi ja ympäristöön toiminnallisesti ja esteettisesti hyvin liittyväksi siten, että muodostuu elävää kaupunkiympäristöä, jossa on selkeästi orientoituvat kulkureitit. Suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon, että alue sijaitsee keskeisesti Tapiolan keskuksessa ja Tapiolan rakennetussa kulttuuriympäristössä.

Tapiolan kulttuurisen keskuksen kehittämiselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet, jotka pohjautuvat Tapiolan puutarhakaupungin rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Tapiolan puutarhakaupungin parhaisiin arvoihin. Käynnissä olevalla arkkitehtuurikilpailulla on tässä prosessissa suuri merkitys. Kulttuurikeskus ympäristöineen on keskeisessä asemassa.

Kysymyksessä on monitahoinen kehittämis- ja suunnitteluprosessi, joka pohjautuu rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin ja jossa sovitetaan yhteen erilaisia tavoitteita. Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön asemakaavat tullaan uusimaan ja uudet asemakaavat tulevat olemaan merkinnöiltään ja määräyksiltään varsin yksityiskohtaisia, koska kysymyksessä on jo toteutetun arvokkaan kulttuurirakennuksen ja sen ympäristön kaavoitus. Kulttuurikeskus ei ole nykyisessä asemakaavassa merkitty suojelluksi, mutta laadittavassa uudessa asemakaavassa rakennus tullaan suojelemaan siten kuin kaavoitusprosessin kuluessa oikeaksi nähdään. Asemakaavan laadinta tapahtuu rinnan kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnittelun ja luonnossuunnittelun kanssa. Hyväksyttävä uusi asemakaava tulee yksityiskohdiltaankin vastaamaan kulttuurikeskuksen toteutussuunnitelmia. Kaavoitus tullaan tekemään tiiviissä vuorovaikutuksessa monien sidosryhmien, erityisesti museoviranomaisten kanssa. Kulttuurikeskuksesta ja sen ympäristöstä laaditaan rakennushistoriallinen selvitys.

Espoon kaupungin kanta on se, että kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojelu on perusteltua määritellä alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Avoin vuorovaikutteinen kaavoitusprosessi turvaa kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojeluarvojen säilymisen merkittävästi paremmin ja aidommin kuin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain perusteella tapahtuva suojelu.

Päätös Kaupunginhallitus:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.