Espoon Kulttuurikeskuksen suojeluhakemuksen vuoksi Museovirasto on antanut ELY-keskukselle seuraavan lausunnon 14.6.2018.

 

EHDOTUS SUOJELUN KOHDENTAMISEKSI JA TAVOITTEIKSI

Kulttuurikeskuksesta eikä Marimekkotalosta ole käytettävissä rakennushistoriallista selvitystä. Museovirasto on arvioinut kohdetta paikan päällä 2017 – 2018 suojelutavoitteiden määrittelemiseksi.

Koska alueelle ja rakennuksiin on suunnitteilla muutoksia, joiden toteuttaminen vaatinee asemakaavamuutoksen, tulee siinä yhteydessä selvitettäväksi suojelutarve maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Suunnittelun pohjaksi kohteesta on laadittava rakennushistoriallinen selvitys. Espoon kulttuurikeskuksen valtakunnallinen merkitys ja sisätiloihin ulottuvat arvot täyttävät kuitenkin myös rakennusperintölain 2 §:n edellytykset kohteen suojelemiseksi.

Suojelutavoitteet kohdistuvat erityisesti Espoon kulttuurikeskuksen ulkoasuun, rakennusrunkoon, keskeisiin sisätiloihin kiinteine sisustuksineen sekä lähiympäristöön, joka käsittää Kulttuuriaukion sekä Aarne Ervin aukiolla sijaitsevan amfin ja vesiputouksen. Ympäristön luonne perustuu pintamateriaaleihin, istutuksiin,  alaistusratkaisuihin sekä erilaisiin rakenteisiin, kuten portaisiin ja muureihin.

Rakennuksen ulkoasu muodostuu julkisivun ja vesikaton rakennusosista, yksityiskohdista, materiaaleista ja värityksestä. Julkisivuaukkoihin liittyvät rakennusosat eli ikkunat ja ovet ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen ja yksityiskohtineen. Tämä koskee myös tuulikaappeja.

Rakennusrunko käsittää kantavan rungon perustukset, ulkoseinät, pylväät sekä ala-, väli- ja yläpohjat. Seinäpinnoista sisäänvedettyjen alakattojen tilallisuutta muodostava rakenne on osa rakennusrunkoa.

Keskeiset sisätilat ja kiinteä sisustus on yksilöity alla. Kiinteä sisustus käsittää rakennusosat, kalusteet, materiaalit, yksityiskohdat, kiinteät valaisimet ja värityksen. Kulttuurikeskuksessa on säilynyt myös runsaasti sinne suunniteltua irtainta sisustusta, jota on suositeltavaa vaalia osana interiööriä. Tällaisia kalusteita ovat erityisesti aulatilojen penkit sekä lämpiöiden tarjoilukalusteet.

Kulttuurikeskuksen keskeisiä sisätiloja ja kiinteää sisutusta on seuraavasti:

Keskeiset sisätilat:
 1. kerroksen pääaula ja siihen avoyhteydessä olevat aula-ja lämpiötilat eri kerroksissa
 Tapiolasali ja Louhisali
 kirjaston avoin yleisötila 1. kerroksessa
Kiinteä sisustus:
 seinien ja kattojen materiaalit ja väritys
 lasiväliseinät
 seinissä ja alas laskettujen kattojen pystyreunoissa olevat puuritilät
 alakattojen jäsentelyperiaate levyillä ja ritilöillä
 luonnonkivi-, puu- ja mosaiikkibetonilattiat
 puiset väliovet heloineen
 portaisiin, ikkunaseiniin, valoaukkoihin, parviin ja parvekkeisiin liittyvät kaiteet
 tiloissa olevat porraskäynnit rakennusosineen materiaaleineen ja yksityiskohtineen
 naulakot ja niiden edustiskit, tarjoilukalusteet, info-, lippu ym. palvelutiskit
 erityyppisillä valaisimilla luotu valaistusperiaate
 Tapiolasalissa lisäksi seinissä ja katossa oleva puuverhottu rakennelma, parvet, parvekkeet, esiintymislava sekä         penkistö niihin liittyvine lattian porrastuksineen

Marimekkotalon säilymistä puoltaa ennen kaikkea sen kaupunkikuvallinen merkitys Kulttuuriaukiolle sekä arkkitehtoninen yhdenmukaisuus kulttuurikeskuksen kanssa.

Suojeluratkaisuja ja suojelumääräyksiä harkittaessa on otettava huomioon seuraavat tavoitteet:

– Kulttuurikeskusta lähiympäristöineen hoidetaan ja käytetään siten, ettei kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostyöt perustuvat kohteen arkkitehtuurin, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen ja huomioimiseen.
– Kulttuurikeskuksen ulkoasu ja rakennusrunko säilytetään.
– Aukiotila säilytetään pääsääntöisesti avoimena kulttuurikeskuksen edusaukiona. Sinne voidaan kuitenkin sijoittaa kulttuurikeskuksen toimintaan kytkeytyvää ja sille selkeästi alisteista rakentamista.
– Keskeiset sisätilat ja kiinteä sisustus säilytetään.
– Rakennusosia korjataan ja tarvittaessa uusitaan siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistä toteutusta.
– Rakennuksessa voidaan tehdä välttämättömiä rakennus- ja taloteknisiä sekä käytön edellyttämiä kohtuullisia muutoksia, edellyttäen että ne ovat kohteen arkkitehtuurin kannalta mahdollisia.

Pääjohtaja Juhani Kostet
Intendentti Elisa El Harouny