Espoon kansainvälinen teatteri alkaa muistuttaa nimeään. Tarjolla on tänä syksynä uuden johtajan hankkimia todella korkeatasoisia kansainvälisiä vierailuja. Niitä täydentää  esityssarja, jossa esiintyvät Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset taiteilijat. Myöhemmin marraskuussa koetaan värejä -Experience colours.

Ulkomaiset taiteilijat kokoava Globe Art Point on Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten, eri alojen taiteilijoiden ja taidetyöntekijöiden syksyllä 2016 Helsingissä perustama yhdistys. Globe Art Point edistää maamme taide- ja kulttuurialan monimuotoisuutta ja uusia yhteistyön muotoja. Espoon 6 esityksen esityssarja (löytyy teatterin sivuilta)on ensimmäinen osa yhdistyksen GAP LAB-projektia, joka toteutetaan 2018-2020 Suomen Kulttuurirahaston avustuksella. Projektin tavoite on edistää taiteellisesti korkeatasoista sekä kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoista yhteistyötä eri taustaisten taiteilijoiden, suomalaisten taidelaitosten sekä erilaisten yleisöjen välillä.

Kaikki ehdolla olleet korkeatasoiset esitykset eivät mahtuneet aikataulusyistä.

Esityksiin liittyi seminaari teatterilla 25.9, jossa keskusteltiin ulkomaisten taiteilijoiden asemasta Suomessa sekä Espoossa toteutettavasta pilottihankkeesta.

Paneelikeskustelijoita. Vas moderaattori Martina Marti, teatterinjohtaja Erik Söderblom, ääni- ja mediataiteilija Ava Grayson ja kuvanveistäjä, tutkija Andy Best Dunkey, kaksi viimeksi mainittua Aalto Yliopistosta.

Keskusteluun osallistui myös Teemu Mäki Espoon esityskokonaisuuden tuottaja, Tiina Kasvi kulttuuripäällikkö Espoo, Reetta Kalaoja Emman Intendentti ja David Kozma, teatteriohjaaja ja puheenjohtaja Globe Art Point.

Miksi Espoossa? Siksi, että meillä on maan ainoa kansainvälinen teatteri. Siksi, että ulkomaalaisten osuus Espoossa on 13,5 %, eli kaksinkertainen maan keskiarvoon. Osuus tulee kasvamaan Espoossa. Siksi, että myös englanti on Espoossa virallinen asiointikieli. Meillä on myös 6000 venäläistä ja kiinalaisten yhteisö Otaniemessä. Hekin tarvitsevat kulttuuripalveluja kielellään.

Siksi Espoossa, että meillä on kokemusta. Kirjastoissamme on jo töissä maahanmuuttajia eri kieliryhmistä. Siksi, että Espoo suosii eri taidealojen yhteistyötä. Kaupunki tarjoaa alustan kaikelle tälle toiminnalle. Mahdollistaa asioita. Edistää eri taidealojen yhteistyötä.

Ulkomaiset taiteilijat maksavat veronsa Suomeen, mutta eivät saa palveluja vastineeksi. Apurahalomakkeet ovat usein vain suomeksi ja ruotsiksi. Akateemisten ja kielivaatimusten vuoksi he eivät voi päästä kulttuurin virkoihin jne. Kun he ottavat Suomen ansalaisuuden ongelmat poistuvat.

Keskustelussa puhuttiin Suomen aiemmin vähistä yhteyksistä ulkomaailmaan. Kolonialismia on tavattu Suomen historiassa vain kerran, kun eräät tahot lähtivät tekemään Suur-Suomea. Liikeyritykset ovat edelläkävijöitä kansainvälistymisessä, kulttuuri tulee jälkijunassa.

Yksiarvoinen yhteiskunta herättää vihaa muita arvoja edustavia ihmisiä kohtaan. Moniarvoinen yhteiskunta lisää dialogia ja siksi ymmärrystä eri arvojen välillä – myös rakkautta, kun opitaan kuuntelemaan ja kuulemaan.

Juhani Hakala