Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys

Category

Toiminta

Hallituksen kokous 15.8.17

Syyskausikin saatiin alkuun. Uusi teatterinjohtaja aloittanut työnsä. Ja hyvin on aloittanutkin. Meillä on nyt johtaja, joka ajaa espoolaisen kulttuuriväen tavoitteita. Teatteritalon tilannetta kuvaa parhaiten säätiön hallituksen kannanotto, joka löytyy Kaupunginteatteri-otsikon alta.

Hallituksessa ihmettelimme kaupungin tavoitetta lopettaa teatterin oma tuotanto. Sillähän rahoitetaan arvostetut vierailut.

Meitä on nyt 555, joista 11 on ihan uutta.  Puhuimme Espoo-päivästä. Teatterilla on todella monipuolinen ohjelmatarjonta (katso Kaupunginteatteri-otsikon alta). Tervetuloa.

Selvitimme syksyn teatterin oman tuotannon ”Seuraavat 500 vuotta” (3.10) varaustilannetta. Lippuja on edelleen tarjolla jäsenille jäsenetuhintaan. Olemme varanneet jäsenille syksyn  joka vierailuesitykseen 50 lippua. Syksyn vierailut näyttävät kovasti korkeatasoisilta. Me myymme taas ohjelmia.

Tampereen teatterin Cats-musikaaliin (9.11.) on varattu lippuja ja bussi. Enemmän teatterivierailut-otsikon alla. Selvitellään vielä muitakin retkiä.

Jäsenkyselyn tulokset käsitellään hallituksen strategiaseminaarissa. Jäsenet esittivät joitain selkeitä toiveita (teatteriretket, arvostelujen julkaiseminen), joita mietimme.

Jäsenkysely

 

Yhdistyksessä on 550 jäsentä, joista noin yli 300:n sähköpostiosoite on tiedossamme.  Sähköpostitse toukokuun lopulla suoritettuun kyselyyn saimme 120 vastausta, joista 75 % oli naisia. Vajaa 30 % vastanneista oli 61-70 vuotta ja yli 60 % oli yli 70 vuotiaita.

Saimme hallitukselle hyvin tärkeää tietoa, miten jäsenet ovat käyttäneet hyödykseen yhdistyksen toimintoja ja kuinka tärkeänä he niitä pitävät. Tärkeinä pidettiin erityisesti osallistumista kokouksiin, juhliin ja seminaareihin.  Vastaajat taisivat olla aktiiviväkeä.  Seuraavana tukivat osallistuminen teatteriretkille ja yhdistyksen kotisivut. Lippuja omaan teatteriin hankittiin paljon.

Kehittämisehdotuksia tuli paljon ja kiitettävästi. Tosin moni oli aivan tyytyväinen nykyiseenkin toimintaan. Teatteriretkiä toivottiin ja niitä lisätään. Uusittuja kotisivuja pidettiin kattavina ja ne saivat kiitosta.

Kyselyssä tuli esille tarve saada lukea teatteriarvosteluja. Jäsenten omille teatterikokemuksille on perustettu Facebook-sivut, mutta ne eivät toimi. Tätä asiaa hallituksen täytyy miettiä: teatteriarvosteluja mistä? Meiltä ja/tai muualta? Asiantuntijoiden vai katselijoiden arvosteluja jne.

90 % vastaajista halusi jäsenkirjeet sähköpostiinsa. Kun pyydettiin kuvaamaan mitä hyvää kaupunginteatterissa, useimmin esiintynet sanat olivat monipuolisuus ja kansainvälisyys. Teatteristamme tykätään. Enpä löytänyt yhtään moitteen sanaa.

Teatterin tunnettuisuutta haluttiin lisätä mainonnalla ja lehtikirjoittelulla. Se vaan on niin, että teatteri ei saa enää palstatilaa esim. Länsiväylässä ja Hesarissa. Teatteritalo lisää monen mielestä tunnettuutta. Myös hyvät näyttelijät saivat kiitosta.

Teatteriliput vastaajien kesken arvomme elokuun hallituksen kokouksessa.

Kiitos vastaajille. Analysoimme ja käymme läpi kyselyn tuloksia hallituksen strategiaseminaarissa.

Hallituksen kokous 30.5.17

 

Kuvassa varapuheenjohtaja Eila Uotila ja isäntämme Raimo Venäläinen kiittävät orkideoin ja ”viihdykkein” puheenjohtaja Leo Eskolaa pyyteettömästi, monipuolisesta ja runsaasta työstä yhdistyksen hyväksi

Jokaisen kokouksen alussa käymme läpi yhdistyksen taloudellisen tilanteen sekä liittyneet ja eronneet jäsenet. Jäseniä on tällä hetkellä 546.

Puheenjohtaja selitti teatterinjohtajan valintaprosessia. 1.8.17 johtajana aloittaa Erik Söderblom (lisää tietoa Erikistä ”Kaupunginteatterikansiossa). Todella kokeneita ja ammattitaitoisia hakijoita oli 34, joista kolmasosa oli ollut jo aiemmin tekemisissä Espoon teatterin kanssa. Hakijoiden määrä ja taso osoittavat, että Espoon kaupunginteatteria arvostetaan ammattilaispiireissä.

Niin kuin aina, keskustelimme jälleen kerran teatteritalosta ja omasta tulevasta strategiasta. Kaupunginhallitukselle oli annettu 8.5 salainen selonteko teatteritalon tilanteesta. Julkisen hankkeen salainen valmistelu ei perustu lakiin, päinvastoin Kuntalaki edellyttää asukkaiden ja asianosaisten mukanaoloa valmistelussa. Teatterisäätiöllä ei ole tietoa siitä, minkälainen tila ja paikka ovat valmistelussa.

Tulevasta toiminnasta todettiin, että kesäretki Heinolaan 25.7 on lähes loppuun varattu. Osallistumme Espoon päivän ohjelmaan teatterilla, asiasta tiedotetaan elokuussa. Käytiin läpi varatun ”Seuraavat 500 vuotta” varaustilanne. Tulevassa jäsenkirjeessä kerrotaan, että kaikkiin syksyn vierailuihin on varattu lippuja jäsenille jäsenetuhintaan.

Sähköpostilla suoritettu jäsenkysely on loppusuoralla. Arviolta n. 60 % jäsenistä on ilmoittanut sähköpostisoitteensa. Heistä yli kolmasosa vastasi kyselyyn.

Vapaaehtoiset ohjelmien myyjät

Hallituksen kokous 20.4.17

Yhdistys tekee yhteistyötä Espoon esittävän taiteen koulun ESKON kanssa. Jaamme keväisin heidän parille oppilaalleen stipendin.  Löydät linkin ESKON kevään ohjelmistoon ”Ajankohtaista/tulevia tapahtumia” otsikon alta. Sieltä löytyy myös Kaupunginteatterin syksyn ohjelmat.

”Ajankohtaista” kansiosta löytyy myös uuden teatterinjohtajan hakuilmoitus. Hakuaika päättyy 24.4, kiinnostuneita on ollut yllättävän paljon.

8.5.17 kaupunginhallituksen jaosto käsittelee jälleen kerran teatteritaloasiaa. Valmistelu on ollut vuodesta 2014 asti salaista. Mikään laki ei tue salaista valmistelua, päinvastoin Kuntalain mukaan kaikista julkisista hankkeista pitää kertoa asukkaille. Hallituksessa ounasteltiin, että maanalaisen ratkaisun kannatus olisi huvennut ja vastaavasti maanpäällisen ratkaisun kannatus Kulttuurikeskuksen läheisyyteen olisi lisääntynyt. Saas nähdä.

Kevään toiminnasta todettiin mm. teatteriretki Lappeenrantaan 22.4, Ohjelmassa on pienen kaupungin uuden teatteritalon esittely. Arkkitehti Juho Grönholm teki luonnoksen teatteritalosta myös Vesiputoustalon viereen. Todettiin Nuorisovaltuuston vierailu teatterissa ja teatterin vapaaehtoisten ohjelman myyjien loppukaronkka 16.5.

Syksy alkaa Espoo-päivällä teatterissa 26.8, johon osallistumme.  Syksyn omaan tuotantoon ”Seuraavat 500 vuotta” on varattu koko näytös 3.10. Keskustelimme myös syksyn teatterivierailuista. Listalla on Cats Tampereen teatterissa 9.11.17. Perustettiin työryhmä valmistelemaan yhdistyksen pikkujoulua yhdessä Espoon puhallinorkesterin kanssa Tapiola-salissa marraskuussa. Mukaan kutsutaan myös yhteistyökumppaneita

Yhdistyksen tiedotuksen periaatteet siirrettiin strategiapalaveriin ja päätettiin suorittaa jäsenkysely sähköisesti toukokuussa. Jos olet epävarma, oletko antanut meille sähköpostiosoitteesi, niin lähetä se osoitteella: laila.suokorte@kolumbus.fi

Hallituksen kokous 28.3.17.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Leo Eskola, muut valinnat löytyvät ”Hallitus”-kansiosta.

Keväisen vapaaehtoisten suorittaman ohjelmamyynnin innoittamana mietimme miten tukea  teatterin toimintaa. Jäsenistössä on ilmennyt kiitettävää tahtoa osallistua vapaaehtoistoimintaan..

Iloksemme hyväksyimme yhdistykseen 11 uutta jäsentä. Nuorten teatteriin tutustuttaminen on tämän vuoden painopisteitä. 11.4 olemme kutsuneet Nuorisovaltuuston teatteriin. Ensin on teatterin esittely ja sen jälkeen liput Äidinmaahan.

Totesimme teatterin johtajan Joachim Thibblinin tulleen valituksi Helsingin Svenskateaternin johtoon. Onnea Jokelle.

Keskustelua herätti myös kirjaus Kaupungin tämän vuoden kaavoitusohjelmassa: ”Tapiolan keskus (teatteri): Kaavoituksessa selvitetään teatterin sijoittamista Tuulipuiston alueelle sekä toimistokorttelin muuttamista asuinkortteliksi. Lisäksi selvitetään vesiaiheen ja kevyen liikenteen raittien kohentamista teatterikortelista Otsolahden rantaan”…….. Kulttuurikeskus ei kuulu kyseiseen kortteliin, joka alkaa Tapiola Gardenin edessä olevan parkkipaikan Etelä ja länsipuolelta. Asiaa selvitetään.

Vuosikokouksessa tuli esille jäsenten aktivointi jäsenhankinnassa (jokainen jäsen hankkii yhden uuden jäsenen), vapaaehtoistyö, kulttuurikaveri jne. Valmistellaan.

Vuosikokouksen jälkeiseen keskustelutilaisuuteen oltiin tyytyväisiä. Paikalla oli n. 70 osanottajaa. Selvitys alustuksista ja keskustelusta on ”Blogeissa”.

Paljon on taas tapahtumaa. Lappeenrannan teatteriretki on loppuun varattu. Selvittelemme kesäretkeä ja syksyn retkiä.

Olemme varanneet Silver String esitykseen 10 lippua 11.4.17 (Espoonlahden lukio, Opettajantie 3). Tiedustelut ja lippujen varaukset Laila Suokorte 040 547 7505, laila.suokorte@kolumbus.fi Varaukset viimeistään 8.4.2017. Lippujen lunastus ovelta ennen esitystä.

Espoon Puhallinorkesterin konsertti on 23.4 klo 17 Espoon Kulttuurikeskuksessa: Tarkempaa tietoa tulee  ”Tulevat tapahtumat” kansioon.

Yhdistyksemme jakaa Esittävän taiteen koulun Eskon oppilaille stipendejä. Eskossa on tarjolla monta mielenkiintoista esitystä. (http://esko.fi/esitys-ja-tapahtumakalenteri).

Yhdistyksen Facebook-sivut on avattu. Siellä jäsenet voivat kommentoida ja keskustella näkemistään teatteriesityksistä.

Vuosikokous

Vuosikokous päätti hallituksen valmistelemat asiat esitetyn mukaisesti. Eila Uotila johti tehokkaasti puhetta. Tänä keväänä kokous päätti suorittaa jäsenkyselyn ja jonka pohjalta hallitus pitää strategiaseminaarin. Jäsenmaksu o edelleen 15 €/jäsen. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Riitta Väisänen, jolla on vaikuttava teatteritausta.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2017      

Yleistä

Yhdistyksellä on meneillään 33.toimintavuosi. Toiminta teatteritalon puolesta jatkuu. Yhdistys vastaa jäsenten lisääntyneeseen kiinnostukseen järjestämällä tilaisuuksia ja retkiä enemmän ja monipuolisemmin kuin edellisinä vuosina. Jäsenhankintakampanjalla juhlistamme Suomi 100 juhlavuotta. Yhteistyötä teatterisäätiön ja espoolaisten kulttuurijärjestöjen kanssa kehitetään.

Hallinto

Yhdistyksen vuosikokous pidetään 21. maaliskuuta 2017. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yhdistyksen hallituksessa on kahdeksan jäsentä, joista vuosittain neljä on erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tekee muut tarvittavat henkilövalinnat. Kannatusyhdistyksen edustajana Espoon Kaupunginteatterisäätiön hallituksessa on vuosina 2016-2017 varsinaisena jäsenenä  Leo Eskola ja hänen varajäsenenään Eila Uotila.

Talous

Pääasiallisen katteen yhdistyksen toiminnalle antavat henkilöjäseniltä ja yhteisöjäseniltä perittävät jäsenmaksut. Tapahtumien ja teatteriretkien kulut katetaan pääsääntöisesti osanottajilta perittävillä maksuilla. Taloussuunnitelma esitetään erillisenä toimintasuunnitelman liitteenä.

 Jäsenistö

Vuoden 2017 alussa yhdistyksessä oli 543 jäsentä. Tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärää. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna järjestetään jäsenhankintakampanja, jonka tarkoituksena on saada erityisesti nuoria mukaan yhdistyksen toimintaan. Jäsenkirjeitä lähetetään vuosittain 6-8. Toiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan myös yhdistyksen kotisivuilla ja sähköpostiviesteillä sekä Länsiväylän kumppanuuspalstoilla.

Toiminta

Yhdistys järjestää jäsenilleen ja teatterin ystäville tilaisuuksia, joissa teatteria yleensä ja teatteritoimintaa Espoossa tehdään tunnetuksi. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan teatteripolitiikkaan Espoossa luomalla positiivista henkeä teatterikulttuuria kohtaan. Viimevuosina keskeisenä tavoitteena on ollut teatteritalohankeen edistäminen. Tämä tavoite ohjaa toimintaa myös vuonna 2017. Kannatusyhdistys seuraa tiiviisti teatteritaloasian valmistelua sekä tukee ja kannustaa valmistelutyöryhmiä ja poliittisia päättäjiä toimimaan niin, että päätös teatteritalosta tehdään vuoden 2017 aikana.

Kannatusyhdistys järjestää jäsenilleen ja teatterin ystäville teemailtoja teatteriin liittyvistä aiheista sekä teatteriretkiä ja laajemmin kulttuuriin liittyvää verkostoitumista edellisvuosia enemmän.

Itsenäisyyden juhlavuoden jäsenhankintakampanjalla pyritään erityisesti saamaan nuoria mukaan yhdistyksen toimintaan.

Jäsenkyselyllä kartoitetaan jäsenten toiveita ja toiminnan kehittämisehdotuksia.

Yhteistyössä teatterin ja Kaupunginteatterisäätiön kanssa järjestetään tilaisuuksia espoolaisille luottamushenkilöille ja kulttuurijärjestöille.

Kannatusyhdistys kartuttaa stipendirahastoa tukeakseen Espoon kaupunginteatterin hyväksi tehtyä työtä. Yhdistys tukee stipendeillä myös Espoon esittävän taiteen koulun (ESKO) oppilaita.

Kannatusyhdistys kartuttaa uuden teatteritalon taiderahastoa.

Kannatusyhdistys nimeää ja muistaa kunniajäseniä.

Kannatusyhdistys pyrkii lisäämään Espoon kaupunginteatterin ja sen ohjelmiston tunnettuutta yhteistyössä teatterin kanssa.

Käytettävissä olevilla keinoilla pyritään lisäämään nuorison kiinnostusta teatteriin.

Kannatusyhdistys hoitaa käsiohjelmien myynnin vapaaehtoistyönä kevätkaudella 2017

Kannatusyhdistykselle laaditaan uusi tulevaisuusohjelma: Kannatusyhdistys vuonna 2020

Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys

Toimintakertomus vuodelta 2016

Yleistä

Vuosi 2016 on kannatusyhdistyksen 32. toimintavuosi. Teatteritalohankkeen edistäminen ja Espoon kaupunginteatterin tunnettuuden parantaminen ovat olleet toiminnan keskeisiä tavoitteita.  Talohankkeen tiimoilta on pidetty yhteyttä Espoon poliittisiin päättäjiin ja tiedotusvälineisiin.

Kun syksyllä 2015 kävi ilmi, että kaupunki oli valmistellut kaupungin virkamiesten toimesta teatteritalon sijoittamista kulttuurikeskuksen torin alle, pyrittiin yhdessä teatterisäätiön kanssa vaikuttamaan monin keinoin siihen, että teatteritaloasiaa valmistellaan kaupungin kanssa aiemmin tehtyjen päätösten ja suunnitelmien mukaisesti Vesiputoustalon viereiselle tontille.

Kannatusyhdistyksen tunnettuutta ja jäsenhankintaa on parannettu tiedottamisella.  Jäsenten osallistuminen jäsentilaisuuksiin ja kiinnostus teatteriretkiä kohtaan on ollut ilahduttavasti edellisvuosia suurempaa.


Hallinto

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 29.2.2016. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat.

Yhdistyksen asioita on hoitanut vuosikokouksessa valittu hallitus. Vuonna 2016 hallituksen jäsenet olivat: Leo Eskola, Juhani Hakala, Markus Hotakainen, Sinikka Mäntysalo-Lamppu, Raini Sipilä, Laila Suokorte, Eila Uotila ja Raimo Venäläinen.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 16.3. puheenjohtajaksi valittiin Leo Eskola, varapuheenjohtajaksi Eila Uotila, sihteeriksi Laila Suokorte. Yhdistyksen tiedottajana on toiminut Juhani Hakala. Hallitus kokoontui toimintavuonna 11 kertaa.


Toiminnantarkastaja

Toiminnantarkastajana on toiminut Tapio Luoma ja varalla Seppo Salovaara.


Jäsenet

Jäsenmäärä oli vuoden 2016 alkaessa 557 henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen, Espoon kaupunginteatteri. Kertomusvuoden päättyessä henkilöjäsenmäärä oli 547. Yhdistyksen jäsenille on tiedotettu tulevista tapahtumista yhteensä seitsemällä jäsenkirjeellä, jotka on julkaistu myös yhdistyksen kotisivuilla www.eskateka.fi.


Edustus Espoon Kaupunginteatterisäätiössä

Teatterisäätiön sääntömuutoksen jälkeen säätiöllä ei ole enää valtuuskuntaa. Tämä muutos lisää kannatusyhdistyksen painoarvoa ja vastuuta teatterisäätiössä.  Säätiön hallituksessa on yhdistyksen valitsemana varsinaisena jäsenenä ollut vuonna 2016 puheenjohtaja Leo Eskola ja hänen varajäsenenään varapuheenjohtaja Eila Uotila. Heidän toimikautensa jatkuu vuoden 2017 loppuun.


Yhdistyksen talous

Yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääasiallisesti jäsenmaksuilla. Henkilöjäsenten jäsenmaksu oli kertomusvuonna 15 euroa ja yhteisöjäsenen 500 euroa tai 1000 euroa.

Tuloslaskelman kaavaa on muutettu siten, että tuotot ja kulut on esitetty tapahtumakohtaisesti. Vuoden 2016 tapahtumien tuotot olivat yhteensä 23 010 euroa ja kulut 22 397,96 euroa. Tapahtumiin osallistui 676 henkilöä.

Tilikauden tulos on 3 722,49 euroa.


Teatteritalon taiderahasto

Hallituksen esittää, että taiderahastoon siirrettäisiin 2000 euroa.


Stipendirahasto

Stipendirahastosta jaettiin 100 euron stipendit Espoon esittävän taiteen koulun (ESKO) kahdelle oppilaalle Ilona Hänniselle ja Sonja Järviselle. Stipendin saajista teki ehdotuksen koulun opettajakunta. Kriteereinä olivat oppilaiden osallistumisaktiivisuus ja yhteisöllisyys koulutusryhmässä. Vuosittain myönnettävät stipendit liittyvät ESKO:n ja kannatusyhdistyksen väliseen yhteistyöhön.

300 euron stipendi jaettiin JYLLANS ENSEMBLE – kuorolle, joka on kannatusyhdistyksen yhteistyökumppani.

300 euron stipendi jaettiin teatterin toimistosihteerille Pirkko Oksaselle kiitokseksi pitkään jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä.


Yhteistyö Espoon kaupunginteatterin kanssa

Kannatusyhdistyksen ja teatterin yhteistyö on toimintavuonna sujunut perinteisen hyvin. Teatterinjohtaja Joachim Thibblin on suhtautunut kannustavasti yhdistyksen toimintaan ja osallistunut aktiivisesti tilaisuuksiimme.

Teatteri on tukenut kannatusyhdistystä mm. antamalla oikeuden käyttää kopiokonetta ja kustantamalla jäsenkirjeiden postituksen. Teatterin tiloja on saatu käyttöön kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Teatterin kotisivuilta on linkki kannatusyhdistyksen kotisivuille. Jäseneksi voi liittyä tämän linkin kautta (www.espoonteatteri.fi -yleistä). Suurin osa uusista jäsenistä tulee sitä kautta. Kannatusyhdistys välittää tietoa teatterin toiminnasta omien kotisivujensa kautta.

Kannatusyhdistyksen jäsenet ovat voineet hankkia Espoon kaupunginteatterin sarjalipun, joka oikeuttaa neljään esitykseen ja on voimassa yhden vuoden. Teatterin omiin tuotantoihin kannatusyhdistys on ostanut lippuja jäsenilleen ja heidän ystävilleen edulliseen tarjoushintaan. Vierailuesityksiin yhdistyksen jäsenet saavat lipuista kahden euron alennuksen.


Teatteritalohanke

Teatteritalohankkeen edistäminen on ollut kuluneenkin vuoden keskeisin toiminnan kohde. Yhdistyksen kanta teatteritaloasiassa on perustunut keskeisesti kaupunginhallituksen vuonna 2005 tekemään tonttivarauspäätökseen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston suunnittelupäätöksiin 7.4.2014 ja 16.11.2015 sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimieliseen kaavapäätökseen 28.5.2014. Kulttuurilautakunta päätti jo vuonna 2006, että uudesta talosta järjestetään arkkitehtikilpailu. Tärkeänä perusteena ovat olleet myös kaupungin edustajien viralliset kannanotot ja lausunnot. Tukea kannatusyhdistys on saanut kampanjoinnilleen tuhansilta espoolaisilta teatterin ystäviltä ja sadoilta espoolaisilta taitelijoilta kannatusadresseissa, tukikonserteissa, toritapahtumissa ja muissa tilaisuuksissa.

Yhdistyksen vuosikokous antoi 29.2.2016 julkilausuman otsikolla ” Espoon kaupunginteatterin toiminta vaarassa”. Kannatusyhdistys piti tärkeänä, että Espoon kaupunginteatterille rakennetaan asianmukaiset toimitilat jo tehtyjen päätösten mukaisesti Vesiputoustalon itäpuolelle. (Liite 1)

Maaliskuun aikana yhdistyksen hallitus totesi, että teatteritaloasian selvittelyä ohjaava ryhmä ei lupauksistaan huolimatta halua ottaa valmisteluun mukaan teatterisäätiön eikä kannatusyhdistyksen asiantuntemusta. Tämän johdosta päätettiin laatia kirjelmä, jossa tuotiin esiin yhdistyksen näkemys perusteluineen. Kirjelmä luovutettiin 30.3.2016 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle. Kirjelmä jaettiin tiedoksi säätiön hallituksen jäsenille ja varajäsenille, teatterin henkilöstölle, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille, kulttuurilautakunnan jäsenille ja varajäsenille, kaupunginjohtajalle, sivistystoimenjohtajalle ja kulttuurijohtajalle. (Liite 2)

Julkilausuman ja kirjelmän toteutuksen lisäksi kannatusyhdistys hankki tietoa teatterirakentamisen ja teatterialan, Espoon kaupunginmuseon, Museoviraston, Arkkitehtimuseon, rakennusyritysten ja suunnitteluyritysten sekä rahoituksen asiantuntijoilta. Hankittua kokemustietoa välitettiin myös sivistystoimen johtajan kautta teatteritaloasiaa valmisteleville virkamiehille.

Espoon sivistystoimenjohtaja Sampo Suihko ja Tapiolan projektijohtaja Antti Mäkinen esittelivät Olli Isotalon johdolla toimineen virkamiestyöryhmän teatteritaloasian valmistelua teatterisäätiön hallitukselle. Esittelyssä selvisi, että virkamiehet tulevat esittämään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle teatterin toimitilojen rakentamista kulttuurikeskuksen yhteyteen kulttuuriaukiolle maan alle. Säätiön valtuuskunnan, säätiön hallituksen ja kannatusyhdistyksen kannattamaa vesiputoustalovaihtoehtoa eivät Suihko ja Mäkinen pitäneet mahdollisena. Säätiön hallitus ei saanut käyttöönsä valmisteluaineistoja, jotka työryhmän puheenjohtaja Olli Isotalo oli määrännyt pidettäväksi salassa.

Kaupunginvaltuutettu Leena Luhtanen oli tehnyt huhtikuussa kaupunginhallitukselle valtuustokysymyksen, jossa tiedustellaan miksi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti päättämää ja jaoston kiireelliseksi julistamaa kaavaa ei ole tuotu valtuuston vahvistettavaksi. Kaupunginhallituksen jaosto katsoi 2014, että Vesiputoustalon tontti on kaupunkikuvallisesti paras paikka teatteritalolle. Luhtanen edellytti, että valtuusto pitää huolen Tapiolan asukkaiden kuulemisesta kuntalain edellyttämällä tavalla.

18.5.2016 Espoon kulttuuriseura jätti Uudenmaan ELY-keskukselle hakemuksen Kulttuurikeskuksen ja lähiympäristön suojelusta. ELY-keskus myöntää kadottaneensa suojeluhakemuksen siksi ajaksi, kun kaupunginhallituksen jaosto päätti edelleen selvittää teatterin rakentamista maan alle. Jaoston jäsenille kerrottiin, ettei hakemusta ole jätetty. Ympäristöministeriö selvittää asiaa.

Kaupunginhallitus ei vastannut Luhtasen kysymykseen vuoden 2016 aikana. Suojeluhakemuksen käsittely on edelleen kesken. Kannatusyhdistys on tukenut kumpaakin hanketta.

Toukokuun aikana kannatusyhdistys valmisteli kirjelmän taloasiasta. Kirjelmä toimitettiin kaupunginhallituksen jäsenille, valtuuston jäsenille, kulttuurilautakunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille 30.5.2016.

Ponnisteluistamme huolimatta kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 6.6.2016, että teatteritaloasian valmistelua jatketaan kulttuurikeskus- vaihtoehdon pohjalta.

Teatterisäätiön hallitus on teettämässä selvitystä, mitä tämä ratkaisu tarkoittaa teatterin tulevaisuuden kannalta. Vuoden 2016 lopussa teatteritaloasian valmistelu on pahasti kesken. Säätiö ja kannatusyhdistys ovat edellyttäneet nopeita ratkaisuja, koska teatterin toiminta on uhattuna.  Nykyinen vuokrasopimus päättyy v. 2020 ja talo puretaan.

Edellä esiteltyjen julkilausumien ja kirjelmien lisäksi kannatusyhdistyksen jäsenet ovat ajaneet asiaa lehtikirjoituksilla sekä keskusteluilla luottamushenkilöiden ja virkamiesten kanssa.

1.9.2016 yhdistyksen puheenjohtaja Leo Eskola ja edellinen puheenjohtaja Heikki Pohjala keskustelivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ja sivistystoimenjohtaja Sampo Suihkon kanssa ja esittivät kannatusyhdistyksen vetoomuksen teatterin puolesta. Virkamiehet torjuivat vetoomuksen.


Teatteriesitykset ja retket jäsenille

”Toimitusjohtaja” Revontulihallissa 17.2.2016, osanottajia 115. Esityksen jälkeen oli taiteilijatapaaminen ohjaajan ja näyttelijöiden kanssa. 

”The Grimm Book of Horrors” Riihimäen kaupunginteatterissa 9.4.2016, osanottajia 50. 

”Voi veljet” Heinolan kesäteatterissa, osanottajia 80. 

”Meidän luokka” Revontulihallissa 5.10.2016, osanottajia 296. Ennen esitystä oli ohjaaja Satu Rasilan teosesittely. 

”Ylpeys ja ennakkoluulo” Kotkan kaupunginteatterissa 12.11.2016, osanottajia 75. Esityksen jälkeen oli tutustuminen Merimuseo Wellamoon. 

Pikkujoulu kahvila Sakarissa 11.12.2016,osanottajia oli 75. Ohjelmassa ”Jyllas Ensemple- kuoro” Erkki Sipilän johdolla, Seppo Maijalan muisteluksia ja Nummisuutarin Eskon monologi sekä Matilda Pohjalan ja Marketta Palomäen esitykset. 

Teatteriretket on tehty Tyllilän liikenteen busseilla.


Muut tapahtumat

Kannatusyhdistyksen vuosikokous pidettiin 29.2.2016. Kokous antoi julkilausuman teatteritaloasiasta. Lausuma jaettiin laajasti Espoon luottamushenkilöille ja virkamiehille sekä medialle. Ylen Uudenmaan uutiset käsitteli asiaa. Julkilausuma on vuosikertomuksen liitteenä.

Vuosikokouksen jälkeen pidettiin jäsenilta vieraana Toimitusjohtaja-näytelmän ohjaaja Jaakko Saariluoma.

Suur-Tapiolan asukasfoorumi järjesti 9.3.2016 yleisötilaisuuden teatterin talohankkeen tukemiseksi. Kannatusyhdistys osallistui tilaisuuden järjestelyihin.

Yhteistyökumppanimme Esittävän taiteen koulu (ESKO) tarjosi jäsenille vapaan pääsyn 31.3 – 6.5. koulun oppilaiden esityksiin jäsenkortilla.

Yhdistys osallistui ”Avoimet ovet” tapahtuman järjestelyihin Revontulihallilla Espoo-päivänä 27.8.


Julkisuus

Yhdistyksen toimintaan liittyvät tiedotteet, kirjelmät ja kannanotot on julkaistu yhdistyksen kotisivuilla. Länsiväylän toimitukseen on pidetty yhteyttä ja toimitusta on informoitu erityisesti teatteritalohankkeesta. Länsiväylän kumppanisivuilla on julkaistu tiedotteita ja juttuja sekä valokuvia tapahtumista. Länsiväylän Areena-palstalle on saatu muutamia kirjoituksia teatteritalohankkeesta. Helsingin sanomiin on lähetetty useita kirjoituksia. Julkaistu on ainoastaan Eila Uotilan kirjoitus.


Tuleva kehitys ja toiminnan haasteet

Toimintavuonna 2016 koetuista takaiskuista huolimatta kannatusyhdistys jatkaa kamppailua positiivisen ratkaisun saamiseksi teatterin toimitila-asiaan. Kannatusyhdistys seuraa tiiviisti valmistelun etenemistä sekä tukee ja kannustaa valmistelutyöryhmiä ja poliittisia päättäjiä toimimaan niin, että teatterin toimintamahdollisuudet turvataan ja että päätös teatteritalon rakentamisesta Vesiputoustalon tontille tehdään vuoden 2017 aikana.

Espoossa 14.2.2017

Hallitus

LIITE 1  

Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys ry on vuosikokouksessaan 29.2.2016 päättänyt antaa teatteritaloasiasta seuraavan julkilausuman

ESPOON KAUPUNGINTEATTERIN TOIMINTA VAARASSA

Espoon Kaupunginteatterin vuokrasopimus ja samalla toiminta Revontulihallissa päättyy vuonna 2020, kun talo puretaan. Jotta teatteritoiminta voisi jatkua asianmukaisissa tiloissa, kaupunginhallitus varasi jo vuonna 2005 perusteellisten selvitysten jälkeen teatteritalolle tontin nk. Vesiputoustalon itäpuolelta Tapiolan keskustasta. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehotti 7.4.2014 kaupunginsuunnittelulautakuntaa viipymättä valmistelemaan asemakaavaehdotuksen Vesiputoustalon edustalle. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti 28.5.2014 teatteritalon asemakaavan.

Näistä tehdyistä päätöksistä huolimatta tilakeskuksen ja kulttuuritoimen viranhaltijat käynnistivät kesällä 2015 selvitystyön, jonka mukaan teatteri voitaisiin rakentaa maan alle kulttuurikeskuksen yhteyteen. Paikka oli aiempien selvitysten mukaan todettu epätarkoituksemukaiseksi ja toteuttamiskelvottomaksi. Asiasta ei etukäteen tiedotettu Teatterisäätiölle. Säätiön tekemät selvitykset ja valmistelu ovat tähdänneet teatteritalon rakentamiseen Vesiputoustalon edustalle.

Teatteritalon rakentaminen viivästyy vuosilla, pahimmassa tapauksessa se ei toteudu lainkaan. Viranhaltijoiden esittämää kulttuuriaukion alle rakennettavaa teatteria on valmisteltu vain alustavasti eikä rakentamis- ja käyttökustannuksia ole selvitetty lainkaan. Maan alle rakentaminen on kalliimpaa, se on työsuojelullisesti arveluttavaa ja yleisön kannalta turvattomampaa.   Pelkästään kaavamuutoksen valmistelun rakennuskulttuurisesti arvokkaalle paikalle arvioidaan vievän kolme vuotta.

Espoon Kaupunginteatteri on yksi maamme merkittävimmistä teattereista ja ainoa kansainvälinen vierailuteatteri Suomessa. Sen ohjelmisto on poikkeuksellisen monipuolinen ja korkeatasoinen, mitä todistaa myös se, että Espoon Kaupunginteatteri valittiin vuoden teatteriksi 2011. Teatteritoiminta on pitkäjänteistä. Nyt jo suunnitellaan ohjelmistoa vuosille 2019 – 2020. Missä Espoon Kaupunginteatteri toimii vuonna 2020 ja sen jälkeen?

Kannatusyhdistys pitää tärkeänä, että Espoon Kaupunginteatterille rakennetaan asianmukaiset toimitilat jo tehtyjen päätösten mukaisesti Vesiputoustalon itäpuolelle.

Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys on Espoon kaupunginteatterisäätiön perustajajäsen, jonka 560 jäsentä edustavat laajasti eri yhteiskunnallisia näkemyksiä.

Lisätietoja antaa

Leo Eskola, yhdistyksen puheenjohtaja

040 8364433

leo.eskola@pp.inet.fi

 

LIITE 2

Espoon kaupunginhallituksen

Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto

Asia: Teatteritalohankkeen toteuttaminen

Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys on perustettu 1984 edistämään ja tukemaan Espoon kaupunginteatterin toimintaa. Vuonna 1987 Espoon kaupunki ja kannatusyhdistys perustivat yhdessä Espoon kaupunginteatterisäätiön, jonka tehtäväksi tuli teatteritoiminnan ylläpitäminen ja edistäminen.

Useiden vuosien ajan on kannatusyhdistyksen keskeisenä toimintatavoitteena ollut teatteritalon ja samalla asianmukaisten toimintatilojen saaminen kaupunginteatterille. Olemme monin eri tavoin pyrkineet vaikuttamaan siihen, että kampanjamme tunnuslause ”Teatteritalo Espooseen nyt!” toteutuisi mahdollisimman pian, jotta teatterin toiminta voisi jatkua.

Yhdistyksen kanta teatteritaloasiassa on perustunut keskeisesti kaupunginhallituksen vuonna 2005 tekemään tonttivarauspäätökseen, elinkeino- ja kilpailukykyjaoston suunnittelupäätöksiin 7.4.2014 ja 16.11.2015 sekä kaupunginsuunnittelulautakunnan yksimieliseen kaavapäätökseen 28.5.2014. Tärkeänä perusteena ovat olleet myös kaupungin edustajien viralliset kannanotot ja lausunnot. Tukea kannatusyhdistys on saanut kampanjoinnilleen tuhansilta espoolaisilta teatterin ystäviltä ja sadoilta espoolaisilta taitelijoilta kannatusadresseissa, tukikonserteissa, toritapahtumissa ja muissa tilaisuuksissa.

Suunnittelupäätösten mukainen virkamiesvalmistelu on nyt päättymässä ja teatteritaloasia on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn ja päätettäväksi.

Aikaisempiin päätöksiin, useiden vuosien aikana kaupungin ja teatterisäätiön teettämiin asiantuntijaselvityksiin sekä laajaan espoolaisten kansalaismielipiteeseen näkemyksensä perustaen kannatusyhdistys pitää tärkeänä, että Espoon kaupunginteatterille rakennetaan asianmukaiset toimitilat teatteritalolle varatulle tontille Vesiputoustalon itäpuolelle.

Kantaamme perustelemme seuraavasti.

Teatteritalotontin asemakaava on valmisteltu ja hyväksytty yksimielisesti kaupunginsuunnittelulautakunnassa. Kaavan vahvistaminen ja toimeenpano voisivat edetä joutuisasti.

Teatteritalon arvioidut rakentamiskustannukset ovat virkamiesvalmistelusta saatujen tietojen mukaan samaa suuruusluokkaa kuin valmistelussa olevan kulttuurikeskusvaihtoehdon kustannukset. Käyttökustannusarvioissakaan ei ole merkittäviä eroja.

Teatterin toimintakustannukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa saman suuruiset. Vierailuesityksen ja teatterin oman esityksen hinta on sama kummassakin vaihtoehdossa.

Teatterisäätiön aikaisemmin tekemien selvitysten mukaan tälle ratkaisulle olisi mahdollista saada kaupungin ulkopuolinen rahoittaja. Kulttuurikeskusvaihtoehdossa tämä ei ole mahdollista nykyisillä omistusjärjestelyillä.Kulttuurikeskus vaihtoehto on aikaisemmissa asiantuntijaselvityksissä todettu toteuttamiskelvottomaksi.

Kaupunkikuvallisesti teatteritalotontille rakennettava julkinen kulttuurirakennus kohentaa Espoon kaupunkikuvaa ja tuo lisää mahdollisuuksia myös muiden kulttuuritilaisuuksien järjestämiselle, kun kulttuurikeskuksen tilat jo nykyisin ovat ylikuormitettuja.

Espoon kaupungin ja kaikkien espoolaisten kulttuurisen identiteetin kannalta on suuri merkitys sillä, että Espoon Kaupunginteatterilla – Suomen kansainvälisellä teatterilla on käytössään asianmukaiset toimitilat teatteritalossa. Espoo ja espoolaiset ovat sen ansainneet.

Investointi teatteriin on taloudellisesti viisasta. Espoo saa kaupunginteatterillaan enemmän tuloja kuin sen myöntämä avustus on.

Edellä esitettyihin perusteluihin vedoten Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys esittää, että kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättäisi toteuttaa Espoon teatteritalon Vesiputoustalon itäpuolelta varatulle tontille. 

Espoossa 30.3.2016

Kunnioittavasti

Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys r.y.

Leo Eskola
puheenjohtaja

 

LIITE 3

Arvoisa Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtaja

Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittaminen on jaostonne käsiteltävänä maanantaina 6.6.2016. Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys on ottanut taloasiaan kantaa vuosikokouksen julkilausumassa 29.2.2016 ja elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle 30.3.2016 lähetetyssä kirjelmässä. Aineistot on jaettu laajasti Espoon luottamushenkilöille ja virkamiehille. Kantamme on ollut, että paras vaihtoehto on teatteritalon rakentaminen 2005 tarkoitukseen varatulle Vesiputoustalon tontille. Olemme arvioineet nyt julkistetun päätösehdotuksen tausta-aineistoineen ja toteamme, että kantamme muuttamiselle ei ole perusteita.
Haluamme saattaa jaoston jäsenten ja varajäsenten tietoon kommenttimme päätösehdotuksesta ja tausta-aineistosta.

1. Ehdotus suhteessa toimeksiantoon

Esitys perustuu EKYJ:n toimeksiantoon 6.11.2015 ja sitä edeltäneeseen toimeksiantoon 7.4.2014.
6.11.2015 toimeksiannossa kehotetaan kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään kaavalliset edellytykset ja mahdollisuudet tapahtumakeskukselle ja Vesiputoustalon tontin asuntorakentamiselle. Tätä ei ole tehty. Yksistään tämän puutteen takia asia pitäisi palauttaa jatkovalmisteluun.

6.11.2015 toimeksiannossa edellytettiin vaihtoehtojen toiminnallista ja kokonaistaloudellista vertailua. Esitetty vertailu on vahvasti tarkoitushakuinen. Vertailtavia vaihtoehtoja ei ole teatteritilojen eikä toiminnan osalta määritelty täsmällisesti. Selvityksen eri osioissa vaihtoehtojen rakenteet vaihtelevat, mikä tekee vertailusta epäluotettavan.

2. Vaihtoehtojen kuvaus

Vaihtoehtojen kuvauksessa on täsmällisenä tietona vain tilojen laajuudet kerrosneliömetreinä ilmoitettuna. Periaateselvitykset ja havainne kuvat ovat epämääräisiä. Esitysmuistion mukaan nämä on laadittu vain kulttuurikeskusvaihtoehdosta. Vaihtoehtojen kuvaukset eivät ole muutenkaan yhteismitallisia ja oikeasti vertailukelpoisia. Vesiputoustalovaihtoehdosta (A) esitetään jokseenkin pelkästään huonoja puolia ja kulttuurikeskusvaihtoehdosta (B) hyviä puolia ja mahdollisuuksia. Tarkkaan ottaen samat  hyvät puolet olisi voinut kirjoittaa myös A-vaihtoehdosta, johon ne sopisivat itse asiassa vähintään yhtä hyvin ellei paremminkin kuin B- vaihtoehdon kuvaukseen.

3. Kustannusvertailut

Päätösesityksen liitteenä olevassa taulukossa esitetty toimintakustannusten vertailu on kahdella tapaa virheellinen. Ensinnäkin kulttuurikeskusvaihtoehdon laskelmissa on käytetty perustana teatterin nykyisen toiminnan volyymia ja nykyistä henkilömäärää ja vesiputoustalovaihtoehdossa vuodelle 2021 visioitua nykyistä laajempaa toimintaa ja sen mukaista henkilömäärää. Toiseksi kulttuurikeskusvaihtoehdon vuokrakustannuksissa on käytetty virheellistä todellista alhaisempaa neliömäärää ja alhaisempaa neliöhintaa. Alhaisemman neliöhinnan käyttämiselle ei ole mitään perustetta. Näin on saatu vaihtoehtojen toimintamenoille huomattava ero. Kun laskelma tehdään oikein ja oikeilla perusteilla toimintakustannukset ovat lähes samat kummassakin vaihtoehdossa. Rakentamiskustannukset on esitetty niin sekavasti, että niistä ei ole pystytty tekemään edes vertailutaulukkoa. Luotettavan tiedon saamiseksi kustannusvertailut pitäisi teettää ulkopuolisella asiantuntijalla.

5.    Aikataulu

Esityksessä kuvataan vain kulttuurikeskusvaihtoehdon aikataulu, jonka mukaan teatteritilojen valmistuminen siirtyisi jonnekin 2020-luvulle. Vesiputoustalovaihtoehdosta olisi vastaavasti voitu kertoa, että sen asemakaava on jo hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja se olisi toteutettavissa nopealla aikataululla niin haluttaessa.

6.    Vaihtoehtojen vertailu

Kummastakin vaihtoehdosta olisi pitänyt vertailla samat asiat esim. taulukon muodossa. Arviointien perusteet puuttuvat esityksestä. Onko esimerkiksi käytetty niitä perusteltuja kannanottoja, joita eri tahot ovat valmistelijoiden käyttöön toimittaneet. Missä näkyvät esimerkiksi 5.2.2016 kulttuuritoimen järjestämän kulttuurityöpajan näkemykset. Sampo Suihko on useasti todennut, että työpajan tuottama aineisto oli merkittävää ja sitä käytetään perusteluna esityksessä.
a)    Millä perusteella kulttuurikeskusvaihtoehdon kaavallisia edellytyksiä pidetään hyvinä, kun asian edellisessä käsittelyssä 16.11.2015 esitetyssä selvityksessä kaavoituksen todettiin kestävän 3 vuotta. Sen jälkeen on tehty Kulttuurikeskusta koskeva suojeluhakemus, joka toteutuessaan estäisi teatteritilojen rakentamisen kulttuurikeskuksen yhteyteen tai ainakin merkittävästi rajoittaisi sitä. Suojeluhakemus tulee rakennusten suojelua koskevan säädännön mukaan ottaa jo tässä käsittelyvaiheessa huomioon. Näin ei ole tehty.

b)    Sinänsä väite Kulttuurikeskuksen asiakasvirtojen lisäämisestä ja sen tilatehokkuuden parantamisesta voisi pitää paikkansa, ellei yleisesti olisi tiedossa, että Kulttuurikeskus jo nyt on ylikuormitettu. Teatterin sijoittaminen sinne lisätiloineenkin päinvastoin vaikeuttaisi kulttuurikeskuksen kaikkia toimintoja.

c)    Käsittämättömiltä tuntuvat väitteet, että eri kulttuurimuotojen yhteistyö ja vuorovaikutus sekä toiminnalliset ja taloudelliset synergiaedut toteutuisivat vain kulttuurikeskusvaihtoehdossa tänä digitalisation aikana ja ottaen huomioon, että fyysinen välimatkakin on hyvin lyhyt. Vaihtoehdossa A teatterin toiminta toki korostuisi niin kuin kuuluisikin, mutta yhteistyötä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa se ei estäisi eikä loisi eriytyneisyyttä, pikemminkin päinvastoin.

Kaupunginteatteri on tehnyt ja tekee yhteistyötä ja – tuotantoja muiden suomalaisten teattereiden kanssa. Kaupunginteatteri on jo vuosia järjestänyt ruotsalaisen Riksteaternin kiertueen Suomessa. Kaupunginteatterilla on laajat yhteydet ja yhteistoiminta eurooppalaisten teattereiden ja toimijoiden kanssa. Teatterilla on myös jatkuvaa yhteistoimintaatoimintaa koululaisten, opettajien ja yritysten kanssa.

Kulttuurikeskus ja teatteri omine tiloineen voisivat hyvässä yhteistyössä tarjota tiloja ja erinomaisia toimintamahdollisuuksia eri alojen kulttuuritoimijoille laajasti.

d)    Mihinkään perustumatonta on myös väittää, että teatteri Vesiputoustalon luona olisi vaikeasti sovitettavissa yhteen Tapiolan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen kanssa, liittyisi huonosti ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja julkisiin ulkotiloihin ja toisaalta väittää, että vain kulttuurikeskusvaihtoehto lisäisi Tapiolan historiallisen keskuksen elinvoimaa, liittyisi hyvin julkisiin ulkotiloihin elävöittäen niitä sopusoinnussa Tapiolan kulttuuriympäristön arvojen ym. kanssa.

Edellä esitetty osoittaa, että ehdotus Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittamisesta Kulttuurikeskuksen yhteyteen ei ole asianmukaisesti perusteltu. Perusteluja ei voida myöskään pitää objektiivisina, mikä merkittävää ja kauaskantoista ratkaisua tehtäessä on päättäjien kannalta oleellisen tärkeää.

Ehdotuksessa ei ole otettu huomioon teatterisäätiön valtuuskunnan eikä Suur-Tapiolan Asukasfoorumin yksimielisiä kannanottoja Vesiputoustalo-vaihtoehdon puolesta. Vaikenemalla on sivuutettu myös Kulttuurikeskuksen suunnittelijan professori Arto Sipisen lausunto.

Vesiputoustalovaihtoehto, jota Teatterisäätiö ja kaupunki ovat jo aiemmin perusteellisesti yhdessä ja erikseen selvittäneet, on välittömästi toteuttamiskelpoinen sekä toiminnallisesti ja tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia ajatellen paras vaihtoehto.

Maanpäällinen teatteritila on myös yleisön, näyttelijöiden ja teatterin työntekijöiden kannalta turvallinen ja hyvin toimiva.

Ystävällisesti tervehtien
Leo Eskola
puheenjohtaja
Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys ry
Espoon kaupunginteatterisäätiön hallituksen jäsen

Hallituksen kokous 14.2.2017

Kokouksessa opettelimme näiden uusien www-sivujen päivitystä. Jäseniä meillä on 534. Valmistelimme vuosikokousta 21.3.2017 teatterilla klo 17. Toimintakertomus ja -suunnitelma lisätään näille sivuille, kun ne valmistuvat. Totesimme, että teatteriohjelmien myyntiin oli ilmoittautunut ilahduttavan monta jäsentä. Huhti-toukokuussa on vapaana vielä muutama ilta. Vielä ehtii ilmoittautua Laila Suokortteelle: laila.suokorte@kolumbus.fi, 0405477505.

Keskustelimme vuosikokouksen jälkeen järjestettävän jäsentilaisuuden ohjelmasta ja alustajista. Keskustelimme myös jäsenhankintakampanjasta. Päätimme kutsua Nuorisovaltuuston Äidinmaa-esitykseen. Yhdistys järjestää huhtikuussa jäsenkyselyn toiminnan kehittämisestä.

Joka kokouksessa käymme läpi myöskin teatteritalon tilanteen. Asia on ennakkotietojen mukaan tulossa päätökseen huhtikuussa. Esitys on edelleen salainen, eikä teatterisäätiö ole päässyt vaikuttamaan esityksen sisältöön.

Jäsenkirjekin on tulossa kuun vaihteessa ja uusi teatteriretki!

© 2017 Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenYlös ↑