Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys

Category

Ajankohtaista

Kympillä teatteriin nyt

Globe Art Point on Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten, eri alojen taiteilijoiden ja taidetyöntekijöiden syksyllä 2016 Helsingissä perustama yhdistys. Globe Art Point edistää maamme taide- ja kulttuurialan monimuotoisuutta ja uusia yhteistyön muotoja. Espoon esityssarja on ensimmäinen osa yhdistyksen GAP LAB-projektia, joka toteutetaan 2018-2020 Suomen Kulttuurirahaston avustuksella. Projektin tavoite on edistää taiteellisesti korkeatasoista sekä kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoista yhteistyötä eri taustaisten taiteilijoiden, suomalaisten taidelaitosten sekä erilaisten yleisöjen välillä.

Ensimmäinen esitys Continuum sai Helsingin Sanomissa hyvän arvostelun.

Seuraavat esitykset: 

pe 9.11. klo 19
More and Most

Sirkka Kosonen täyttää tilan äänellään improvisoiden yhdessä Alejando Olarten elektroakustisen musiikin kanssa, luoden moniulotteista nykymusiikkia. Sointivärit ja ihmisäänen monipuoliset mahdollisuudet ovat jo pitkään siivittäneet Sirkka Kososen musiikillista ajattelua vapaassa improvisaatiossa. Kansanlaulajana ja pedagogina tunnettu Kosonen ääntelee, laulaa ja musisoi yhdessä Alejandro Olarten elektroakustisen musiikin kanssa, luoden moniuloitteista nykymusiikkia yhdistäen erilaisia laulutekniikoita ääni-improvisointiin. Kaiken tämän Malin Skinnar piirtää näkyväksi yleisölle.

ti 13.11. klo 19
Crossing Latitudes

Tanssiteos yhdistää liikkuvan projisoidun kuvan ja tanssijan liikeen. Kuva muokkaa ihmisen rajapintoja ja synnyttää vuosopuhelun, jossa keho on muuttuva maisema.

ti 4.12. klo 19
Analco Project:
Four Performances: Exquisite Corpse

Video- ja performanssitaidetta yhdistävän teoksen lähtökohtana on kysymys siitä voiko väkivaltaa esittää tuottamatta sitä lisää.

ti 11.12. klo 19
Renaissance Lab

Viiden eurooppalaisen maan nuoret teatterintekijät kokoontuvat luomaan uuden ja aiheeltaan ajankohtaisen teoksen vain viidessä päivässä.

JA KAIKKI LIPUT KYMPIN!!!!

Vapaaehtoisia viedään teatteriin.

Ainutlaatuista musiikkiteatteria meiltä ja maailmalta!

Songs of Lear
Teatr Pieśń Kozła, Puola
pe 26.10. klo 19 ja la 27.10. klo 15
Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali

Heittäydy arjen yläpuolelle kohottavien sävelten ja tunteiden vietäväksi!
Varaa liput syksyn ainutlaatuisiin elämyksiin ja tule nauttimaan siitä mitä uudella musiikkiteatterilla on tarjota juuri sinulle, juuri nyt!

Rakkaus, petos, kuolema. Shakespearen Kuningas Lear saa uuden, kaikkia aisteja hivelevän muodon puolalaisen teatteriryhmän virtuoosimaisessa käsittelyssä. Mestarillinen näyttämöteos Songs of Lear kutoo tragedian kohtauksia yhteen hienosäikeisin langoin.

“..not only the most deeply affecting show I have seen in Edinburgh this summer, but one of the most profoundly moving theatre productions I have ever experienced.”
 The Herald

Seinäjoen Oopperayhdistys ja Seinäjoen kaupunginorkesteri
Lumikuningas ja Musta Madonna
su 4.11. klo 15
Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali

Zachris Topeliuksen 200-vuotisjuhliin valmistunut upea musiikkidraama Lumikuningas ja Musta Madonna on vauhdikas sukellus Suomen ja Euroopan historiaan. Tähtisolisteina huikeat Tuuli Lindeberg, Kimmo Blom ja Jussi Lehtipuu.

”Iiro Ollilan sävelkieli on tavattoman kaunista, melodista, moni-ilmeistä. Sävyjen ja tyylien kirjo on hämmästyttävän laaja, joka sävel on nautinnollista kuultavaa. Esitys on lumoavan intensiivinen… Puhdas napakymppi.” Ilkka-lehti

Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehti kertoo alan kuulumiset, kartoittaa ilmiöt ja jututtaa ihmiset. Värikkäässä lehdessä on paljon juttuja näyttelijöistä, ohjaajista ja esityksistä. Lisäksi joka numerossa ilmestyy koko maan kattava esityskalenteri, jossa teatterin, tanssin, sirkuksen ja oopperan toimijat ilmoittavat ohjelmistonsa kaupungeittain.

Suomen ainoa esittävien taiteiden aikakauslehti koko vuodeksi (8 nroa) nyt tarjoushintaan 49 €! Tilaa nyt!

Global Art Poin Espoossa

Espoon kansainvälinen teatteri alkaa muistuttaa nimeään. Tarjolla on tänä syksynä uuden johtajan hankkimia todella korkeatasoisia kansainvälisiä vierailuja. Niitä täydentää  esityssarja, jossa esiintyvät Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset taiteilijat. Myöhemmin marraskuussa koetaan värejä -Experience colours.

Ulkomaiset taiteilijat kokoava Globe Art Point on Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten, eri alojen taiteilijoiden ja taidetyöntekijöiden syksyllä 2016 Helsingissä perustama yhdistys. Globe Art Point edistää maamme taide- ja kulttuurialan monimuotoisuutta ja uusia yhteistyön muotoja. Espoon 6 esityksen esityssarja (löytyy teatterin sivuilta)on ensimmäinen osa yhdistyksen GAP LAB-projektia, joka toteutetaan 2018-2020 Suomen Kulttuurirahaston avustuksella. Projektin tavoite on edistää taiteellisesti korkeatasoista sekä kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoista yhteistyötä eri taustaisten taiteilijoiden, suomalaisten taidelaitosten sekä erilaisten yleisöjen välillä.

Kaikki ehdolla olleet korkeatasoiset esitykset eivät mahtuneet aikataulusyistä.

Esityksiin liittyi seminaari teatterilla 25.9, jossa keskusteltiin ulkomaisten taiteilijoiden asemasta Suomessa sekä Espoossa toteutettavasta pilottihankkeesta.

Paneelikeskustelijoita. Vas moderaattori Martina Marti, teatterinjohtaja Erik Söderblom, ääni- ja mediataiteilija Ava Grayson ja kuvanveistäjä, tutkija Andy Best Dunkey, kaksi viimeksi mainittua Aalto Yliopistosta.

Keskusteluun osallistui myös Teemu Mäki Espoon esityskokonaisuuden tuottaja, Tiina Kasvi kulttuuripäällikkö Espoo, Reetta Kalaoja Emman Intendentti ja David Kozma, teatteriohjaaja ja puheenjohtaja Globe Art Point.

Miksi Espoossa? Siksi, että meillä on maan ainoa kansainvälinen teatteri. Siksi, että ulkomaalaisten osuus Espoossa on 13,5 %, eli kaksinkertainen maan keskiarvoon. Osuus tulee kasvamaan Espoossa. Siksi, että myös englanti on Espoossa virallinen asiointikieli. Meillä on myös 6000 venäläistä ja kiinalaisten yhteisö Otaniemessä. Hekin tarvitsevat kulttuuripalveluja kielellään.

Siksi Espoossa, että meillä on kokemusta. Kirjastoissamme on jo töissä maahanmuuttajia eri kieliryhmistä. Siksi, että Espoo suosii eri taidealojen yhteistyötä. Kaupunki tarjoaa alustan kaikelle tälle toiminnalle. Mahdollistaa asioita. Edistää eri taidealojen yhteistyötä.

Ulkomaiset taiteilijat maksavat veronsa Suomeen, mutta eivät saa palveluja vastineeksi. Apurahalomakkeet ovat usein vain suomeksi ja ruotsiksi. Akateemisten ja kielivaatimusten vuoksi he eivät voi päästä kulttuurin virkoihin jne. Kun he ottavat Suomen ansalaisuuden ongelmat poistuvat.

Keskustelussa puhuttiin Suomen aiemmin vähistä yhteyksistä ulkomaailmaan. Kolonialismia on tavattu Suomen historiassa vain kerran, kun eräät tahot lähtivät tekemään Suur-Suomea. Liikeyritykset ovat edelläkävijöitä kansainvälistymisessä, kulttuuri tulee jälkijunassa.

Yksiarvoinen yhteiskunta herättää vihaa muita arvoja edustavia ihmisiä kohtaan. Moniarvoinen yhteiskunta lisää dialogia ja siksi ymmärrystä eri arvojen välillä – myös rakkautta, kun opitaan kuuntelemaan ja kuulemaan.

Juhani Hakala

Ylen ohjaaja Juha Jokelan haastattelu

Ohjaaja Juha Jokelan mielestä myös mukavien miesten on vaikea tehdä naisille tilaa: “Ihmisillä on perusoletus, että juuri minä olen paikkani ansainnut”

Huippusuosittu Esitystalous-näytelmätrilogia huipentuu Espoon kaupunginteatterissa. Näytelmän ytimessä on kipuilu muutosten edessä – etenkin sen muutoksen, että valkoisen, keski-ikäisen heteromiehen pitäisi luopua vallastaan.

Juha Jokela19.9.2018 klo 18:29päivitetty 20.9.2018 klo 09:23, Jari Kovalainen / Yle Sanna Vilkman

Kun jossain on mikrofoni, on myös joku, joka päättää, kuka siihen puhuu.                                                                            Juha Jokela on viime aikoina miettinyt paljon sitä, miksi se joku on melko usein juuri hän. Miksi hänelle on tällainen tila annettu, mikä sen oikeuttaa, ja mitä pitää sanoa, kun sanomaan pääsee?
Jokelalla on näihin kysymyksiin myös vastauksia, ja vastausten herättämiä jatkokysymyksiä.
Ne liittyvät siihen, miten voimakkaasti hän näkee maailman piirtyvän kaltaistensa valkoisten, keski-ikäisten heteromiesten kautta, ja siihen, että hän itse on tämän rakenteen ansiosta voittajien puolella. Eikä pidä asetelmasta.
– Mitä se tarkoittaa, kun sukupuolestaan riippumatta on myös yleisesti ottaen ihminen? En ole koskaan ajatellut, että sukupuoli määrittäisi kategorian, josta löytyvät parhaat ystävät, tai pätevimmät tyypit. Tasa-arvo on mulle mielettömän tärkeä, mutta vähitellen on käynyt selväksi, että maailma rakentuu ihan eri olettamalle. Se olettama pitää murtaa, mutta miten?
Nyt näitä kysymyksiä joutuu pohtimaan myös espoolaisen paikallisradion kanavapäällikkö Jami – hieman Jokelan itsensä oloinen, joviaali ja pehmeissä arvoissa marinoitu mies.
Tosin vasta pakon edessä.

Esitystalous 3 – RADIO -näytelmän Radio Stagen piti olla perustajansa Jamin elämäntyö.
Se on kaupunkiradio, jossa vaalitaan verkkaista journalismia ja rakkautta soittolistojen tuolla puolen soivaan musiikkiin.
Vaikka Stagella on uskollinen kuulijakuntansa, se on kannattavuuden kannalta liian pieni. Pää on koko ajan menossa pinnan alle. Stage muistuttaa kovin paljon Radio Helsinkiä.
Jokela myöntää ottaneensa mallia. Esitystalouden fiktiivisellä kanavalla on nostalginen ajatus kaupunkikulttuurista, radiosta, ja kaikenlaisista asioista, joilla on arvoa, vaikka ne eivät tuota voittoa.
– Esitystalous 3:a tehdessä mulle tuli voimakas mielikuva radiosta oman viiteryhmän ja kulttuurin kuvana, kaltaisteni sisällöntuottajien maailmana. Radion kautta voi ottaa todella paljon erilaisia asioita käsittelyyn.

Kaupunkilainen, kaupallinen radio on myös oiva vertauskuva umpiosta, jonka sisällä voi sulkea korvansa liian vaikeilta asioilta.
– Radion hyvän musan show luo sellaisen kivan pienen kuplan, jossa on mukava elellä, oleskella ja lentää. Kyllä tässä näytelmässä sellainen väite on, että ihmisellä on oikeus siihen. Pitää voida välillä vain olla, että jotenkin pysyy järjissään.
Esitystalous 3:ssa Jokela kuitenkin kysyy, pitäisikö suurten muutosten edessä tehdä muutakin, kuin nauttia radionkuuntelusta.

Jamia näyttelevä Martti Suosalo on ollut mukana kaikissa Esitystalous-trilogian näytelmissä. – Jokainen on kuitenkin aivan erilainen, jopa rytmisellä tasolla. Myös huumoriltaan jokaisessa on oma fjonga. Tässä huumori on hyvin hienovaraista ja muutenkin hienoa, hyvin tarkasti tehtyä.Jari Kovalainen / Yle
Kaikki muuttuu, ahdistaa
Esitystalous 3:n motto summaa maailman, jossa me Juha Jokelan mielestä nyt elämme: ”Ainoa pysyvä asia on muutos. Ja sepä onkin se, joka vie meiltä järjen.”
Monet asiat muuttuvat samaan aikaan isosti, Jokela toteaa. Ja se pelottaa.
– Hirveän monenlaiset, yhtäaikaiset muutokset tuntuvat olevan paljon lähempänä, kuin kymmenen vuotta sitten kirjoittaessani ensimmäistä Esitystaloutta, ilmastonmuutos erityisesti. On terrorismia, nationalististen populistiliikkeiden kovaa nousua, ja ihan kummallisia tapahtumia rapakon takana. Ja erityisen voimakas on tasa-arvoliikkeen aiheuttama myllerrys #metoo -liikkeen myötä.
Radio Stagella ilmeistä muutosahdistusta aiheuttaa konsultti Marika Lehikoinen, jonka konserni lähettää laittamaan kanavan tuloskuntoon. Työntekijöillä on huoli paitsi työpaikoistaan, myös identiteetistään, ja siitä, onko ilmaisunvapaudelle enää tuottavuuden puristuksessa tilaa.
Konsultti Lehikoinen vakuuttaa, että tavoite ei ole takoa voittoa, vaan saada talous terveelle pohjalle ja tuoda soundi tähän päivään. Toimittajat kapinoivat soittamalla väkisin hidasta jatsia prime timessa.

Ilmassa on perusteltu epäily siitä, kysytäänkö radioväen näkemyksiä muodon vuoksi, vai onko mahdollisuus vaikuttaa muutokseen todellinen.
Keskustelut työstä ja tulevaisuudesta voisivat olla mistä tahansa organisaatiomuutoksen pohjaryönää ruoppaavalta työpaikalta. Käykö Jokela työpaikkojen kahvihuoneissa vakoilemassa?
– En ole hirveästi tällaisissa muutostilanteissa ollut, mutta mun perusajatus on, että ihmiset ovat kaikkialla aika samanlaisia. Kaikkialla on valtarakenteita, kaikkialla on pikkusieluisuutta ja kaikkialla on itsepetosta. Kaikkialla on ylimpiä vallankäyttäjiä ja pieniä työmuurahaisia, ja ihmisten välillä samantyyppistä dynamiikkaa.
Pahin muutosvastarinta Esitystalous 3:n työyhteisössä ei kuitenkaan liity soitettaviin levyihin, tai kanavatunnuksen lasertehosteisiin.
Suurinta kipuilua aiheuttaa konsultin päätös tehdä Jamin kanavasta Jamin ja naistoimittaja Karoliinan kanava.

Martti Suosalon mielestä on upeaa, miten Esitystalous-ryhmä on hitsautunut ensebleksi. – Ei se voi olla näkymättä katsomoon, että tunnemme toistemme rytmiikan ja tavan tehdä. Lavalla voi keskittyä olemiseen, eikä tarvitse huolehtia siitä, mitä toinen tekee.
Kun joku saa valtaa, jonkun valta vähenee
Jami on tosi hyvä tyyppi, eikä Karoliina halua talloa hänen varpailleen.
Ja koska Jami on tosi hyvä tyyppi, Jami ei halua olla se, joka on kenenkään loistamisen tiellä.
Silti olisi kohtuutonta odottaa, että Karoliina jättäisi mahdollisuutensa käyttämättä. Yhtä kohtuutonta olisi odottaa, että nöyryytetyksi itsensä tunteva Jami siirtyisi siististi sivuun.
Myös hyvät tyypit, sellaiset kuin Jami tai Jokela, kipuilevat joutuessaan luopumaan.
– Ennen kuin Jami pystyy edes keskustelemaan asiasta, hän joutuu ymmärtämään, että häneltä on selkeästi viety valtaa. Kyllähän se sitä tarkoittaa, että jos puolet paikoista on naisten, niin jotkut miehistä jäävät ilman. Jotkut meistä joutuvat toteamaan, että aha.
Jokainen ajattelee päässeensä siihen missä on ihan omilla ansioillaan. Ei esimerkiksi sukupuolensa, ikänsä tai etnisen taustansa takia.
– Luulen, että perusolettama meillä jokaisella on, että minä just olen sattumalta paikkani ansainnut. Sitten kun tulee omalle kohdalle sen kohtaaminen, että sinut korvataan toisella, tai sun rinnallesi tulee toinen, se on shokeeraavaa. Vaikka se olisi oikein.

Esitystaloudessa on vahva metataso. Näyttelijät kommentoivat sekä rooleissaan että roolejaan suoraan katsojille. -Brecht käytti vieraannuttamista siksi, että hänen mielestään eläytyminen esti ajattelun. En itse ajattele niin: teatteri on leikki, jonka voi näyttää ja jonka voi keskeyttää, ja johon voi palata. Se on hauskaa, toteaa Juha Jokela.
Trilogiassa piti olla vain yksi osa
Yhdeksän päivää ennen ensi-iltaa tunnelma Esitystalous 3:n harjoituksissa on vielä melko kaoottinen.
Robotin avulla liikkuva lavarakenne ei teknisen vian takia liiku, ja kun liikkuu, se nytkähtää niin rajusti, että näyttelijät ovat pudota kyydistä.
Juha Jokela lietsoo uutta spiikkityyliä treenaavaa Karoliinaa , eli näyttelijä Ria Katajaa puhumaan vielä nopeammin. Kataja on tikahtua, mutta lisää vauhtia.

– Ei tässä ole tarkoitus briljeerata rap-taidoilla, mutta ei tämä ole ihan helppoa. Sopii tulla koittamaan, tuskailee Suosalo.
Hyvä tästä vielä tulee, sillä ryhmän keskinäinen luottamus on todella luja. Esitystaloudesta ei pitänyt tulla trilogiaa, mutta ensimmäiseen näytelmään koottu ryhmä hioutui ensembleksi, ja halusi tehdä yhdessä lisää.
Lisää halusi myös ennätyssuuri yleisö, ja kriitikot, jotka lauloivat yhdessä kuorossa ylistyslaulua teatterin tähän päivään tuoneelle Jokelalle.
Jatkon toteuttaminen ei ollut ihan helppoa, koska kaikki näyttelijät ovat todella kysyttyjä, Juha Jokela muistelee.
– Ensimmäisen Esitystalouden näytökset jouduttiin lopettamaan, koska näyttelijöillä oli muita proggiksia ja teatteriinkin tulossa toinen esitys. Kun katsoimme kalentereita vuonna 2010, totesimme, että seuraavan kerran niissä on tilaa 2013. Siitä toisesta meni kolmanteen vielä kauemmin, viisi vuotta.
Näytelmien välissä maailma ehti muuttua yllättävän paljon.

Vera Kiiskisen esittämä konsultti ei suostu tarinan pahikseksi. -Aika monessa näytelmässä on tällainen rahan päällä istuva, kylmä ja ehdoton liike-elämän edustaja. Huomaan, että se rooli olisi tyrkyllä minulle tässä näytelmässä, mutta oon ajatellut, etten ota sitä vastaan, hän sanoo yleisölle.
Espoon tarina on ihmisen tarina
Ensimmäisessä Esitystaloudessa häärivät esitystalous-teoriallaan jättiomaisuuden tehnyt narsistinen bisnesguru (Tommi Korpela) ja Suosalon esittämä varsinaissuomalainen körttiliikemies, joka touhusi Espoon Tapiolasta dynaamista pilvenpiirtäjien keskittymää.
Tekstiä oli tarkoitus vain päivittää, mutta yhteiskunta oli liian erinäköinen. Jokela joutui kirjoittamaan uuden näytelmän.
Siinä hahmoton Espoo yritti rakentaa brändiä palkkaamalla kirjailijan (Ylermi Rajamaa) keksimään kaupungille tarinan.
– Siinä välissä oli jytky. Lisäksi ensimmäisessä Esitystaloudessa junnanneet demarit pääsivät hallitukseen, vallan paikoille päättämään. Tuli Wikileaks ja sosiaalisen median mahdin kasvu: esittämisen maailma mullistui täysin. Ykkösosan ajatus oli se, että kulisseissa tapahtuu asioita, joista me nähdään vain esityksiä, mutta yhtäkkiä kulissien takaa alkoi tulla kaikkea näkyviin.
Esitystalous 3:a yhdistää edeltäjiinsä ilmeinen esittämisen teema, mutta myös Espoo ihmisyyden metaforana, summaa Jokela.
– Se on käynyt itselle selväksi jo aikaisemmin, että kun tehdään Espoon tarinaa – kaupungin joka ei piirry kaupunkina, jonka ydin ei löydy – niin kyllähän se on ihmisen tarina ehdottomasti.
Esitystalous 3 on sellaisen ihmisen tarina, joka joutuu päättämään, minkä osan muutoksessa ottaa.
– Mun fiilis on se, että murrosta pitäisi edistää aktiivisemmin, kuin mitä nyt tehdään, tai mitä itse teen. Kaikenlaisia kulutustottumusten tarkistuksia tehdään, mutta mitä sellaista voisi tehdä, joka oikeasti vaikuttaisi? Tässä on sellainen eksistentialistinen kysymys, että tuo mikrofoni jotenkin odottaa, ja jotain siihen pitäisi sanoa.
Mukava, radiota vetävä ukkeli ei välttämättä enää ole se, joka saa puhua. Ainakaan yksin.

Juha Jokelan mielestä jokaisella on oikeus kuplaansa, mutta jos on ääni, sitä pitää käyttää.

 

Esitystalous III Aamulehden kritiikki

Esitystalous 3 on yllätyksellinen ja vetävä musikaalinen satiiri
Teatteriarvio: Espoon Kaupunginteatterissa Juha Jokela avaa pienestä työyhteisöstä kiinnostavia teemallisia näkymiä maailmaan, joka on komedian takaa vakava.


Stefan Bremer

Radio Stagen aamujuontaja Karoliina (Ria Kataja) ja päällikkö Jami (Martti Suosalo) yrittävät sopeutua mediayhtiön edustajan (Vera Kiiskinen) kehitysvaatimuksiin

Radio Stage on viisikymppisen Jami Paanasen rakentama espoolainen radioasema. Hänelle radio on tarinoiden valtakunta ja musiikki niiden ytimessä.

Juha Jokelan Esitystalous 3:n “soittolistalla” on katkelmia yli 30 kappaleesta. Kuuden radiolaisen elämää katsellaan mikrofonin äärellä. Mutta kun mediayhtiö vaatii Stagelta enemmän mainoksia ja kuuntelijoita, mitä heille tapahtuu?
Jokelan Esitystalous-sarjan ykkönen (2010) satirisoi vasemmisto-oikeisto-kamppailua taistoa espoolaiskuvioissa, kakkosessa (2013) brändättiin Espoolle kunnallispoliittista tarinaa. Kummastakin tuli arvostelu- ja yleisömenestys.
Paikallinen oli tietenkin myös yleispätevää – ajassamme, jossa ihmisen oma napa, rahan- ja vallanhimo kaiken aikaa hivuttautuvat kohti elämisen tärkeysjärjestyksen kärkeä.

Hyvät näyttelijät

Sama erinomaisesti yhteen hitsautunut näyttelijätiimi on taas koossa. Huiman suulas Ria Kataja on Stagen aamujuontaja Karoliina, joka jutustelee poppia soitellessaan vaikkapa itselleen tärkeästä oman masun tilasta.

Uutistoimittaja Tintti, Henna Hakkarainen, yrittää tosissaan kommentoida maailmanmenoa. Raimo Grönbergin verkkainen seniorijuontaja Eero kirjoittaa puheensa ennakkoon ja uskaltaa soittaa jopa jazzia iltapäivälähetyksessä.
Ylermi Rajamaan dj Myslin vuolas soittolistajargon taas menee hilpeästi yli kuulijan (ja katsojan) hilseen, ellei tämä ole juuri saman, muodikkaimman musan fani. Tommi Taurulan myyntimies Ari hoitaa myös aamujuontoja.
Mediayhtiö lähettää Vera Kiiskisen tylyn terävän Marikan vaatimaan soundin muutosta “dynaamisemmaksi”. Martti Suosalo rakentaa Jamin kriisiytymisen taitavan kiihkottomasti. Miten ja miksi pitää kiinni omista ihanteistaan?
Kenen tarinaa?

Lavastuksena toimivat itsestään siirtyilevät studiokorokkeet. Valo- ja videosuunnittelu heijastavat lattiaan hypnoottisia ympyröitä tai valtavan surrealistisen kellonkoneiston: aika ja paikka harhauttavat.

Myös esittämisen eksyttävyys nousee esille, kun näyttelijä kertoo nimensä yleisölle: me olemme teatterissa, jaamme maailman.

Sarjan ykkösosassa yritysvalmentaja luennoi “esitystalous-ajattelusta” väittäen, että kaikki vuorovaikutus on esiintymistä. Siis koko elämä on esittämistä, oman minän markkinointia – karmea näkemys.

Mikrofoninkin avulla voidaan valaista maailmaa tai jonkun yksilön suolentoimintaa: keiden tarinoita media kertoo?

Onko pyrittävä miellyttämään enemmistöä vai pärjäisikö kilpailussa monipuolisuudella?

Hienoa on, että sukupuolten valta-asemat tai opportunismi eivät dialogissa latistu mustavalkoisuudeksi eivätkä henkilöt pahiksiksi tai hyviksiksi.

Pienestä työyhteisöstä Jokela avaa kiinnostavia teemallisia näkymiä maailmaan, komedian takaa vakavaan.

Soila Lehtonen

Kulttuuri20.09. 14.35

Esitystalouden arvostelu: Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat: Syksyn teatterihitti ihmettelee #metoota, Espoon paikallispolitiikkaa ja sitä, kuka pääsee ääneen julkisuudessa – Esitystalous-trilogian päätösosa pohtii hyviä ja huonoja muutoksia

Espoon kaupunginteatterin Esitystalous 3 nappaa mukaansa radion lähetysvirtaan.

Radiotoimittajia esittävät Raimo Grönberg (vas.) ja Martti Suosalo kohtaavat näytelmässä Vera Kiiskisen esittämän kanavauudistajan. (KUVA STEFAN BREMER)

Esitystalous III radio. Ensi-ilta Espoon kaupunginteatterissa. Teksti ja ohjaus Juha Jokela, lavastus Teppo Järvinen, äänisuunnittelu Tommi Koskinen, puvustus Sari Suominen ja Noora Salmi, valosuunnittelu Heikki Örn, videosuunnittelu Timo Teräväinen, maskeerauksen suunnittelu Mari Vaalasranta, rooleissa Martti Suosalo, Ylermi Rajamaa, Ria Kataja, Henna Hakkarainen, Tommi Taurula, Raimo Grönberg ja Vera Kiiskinen. ★★★★

EI epäilystäkään, etteikö Esitystalous 3 – Radio olisi syksyn hitti. Näytelmässä on sopivassa suhteessa tunnistettavuutta, yllätyksellisyyttä, sanomaa, ajankohtaisuutta ja pureskeltavaa.

Teos on itsenäinen jatko-osa Esitystalous ja Esitystalous 2 -näytelmille, joissa yhdistyi esittämisen tematiikka ja Espoon paikallispolitiikka.

Kolmas osa tutkailee laajempaa kuvaa, vaikka Espoossa pysytään yhä.

Ohjaaja Juha Jokela on luonut työryhmänsä kanssa teatteriin paikallisradion. Espoolainen Radio Stage koostuu aidontuntuisista radiopersoonista, joista kukin toteuttaa omaa juttuaan. Yhdelle tärkeintä on viihdyttäminen, toiselle musiikki ja kolmannelle journalismi.

Kanavaa johtaa Jami (Martti Suosalo), joka suhtautuu radion tekemiseen käsityöläisen intohimolla.

Sitten mediakonserni lähettää paikalle Marikan (Vera Kiiskinen), jonka tehtävänä on toteuttaa kanavauudistus. Se tarkoittaa nopeampia spiikkejä, soittolistaa ja viihteellistämistä.

Ennen kaikkea se tarkoittaa muutosta. Ja muutoksen äärellä Esitystalous 3 on vahvasti.

RADION kuolemaa on povattu television alkutaipaleelta lähtien, mutta viestintäväline kuuluu yhä olennaisena osana arkeen. Podcastien ja äänikirjojen ansiosta kuuntelemisesta on tullut uusi katsominen.

Teatteri taas mielletään usein vahvasti visuaaliseksi elämykseksi, vaikka äänimaailma voi joko kohottaa esityksen tai tuhota sen, kuten mikä tahansa esityksen osanen.

Radio näyttämöllä tuntuukin ajatuksena hypyltä suden suuhun. Mutta Esitystalous 3 osoittautuu korvien väliä kutkuttavaksi kokonaisuudeksi.

Rytmissä on haettu radion lähetysvirtaa. Ääni ja musiikki ovat tärkeässä roolissa, mutta videot ja lavasteet kulkevat tässä samassa lähetysvirrassa. Katsojan on helppo pysyä kyydissä.

Lähetysvirtaan solahtavat myös näyttelijät suorastaan rakastettavilla radiopersoonillaan.

Erityisen hienon roolin tekee Raimo Grönberg. Hän luo näyttämölle vanhan liiton musamiehen, jonka matalaääninen rakkaus musiikkia kohtaan on suorastaan liikuttavaa. Väistämättä tulee mieleen Ylen legendaarinen Jake Nyman.

Toista musadiggareiden sukupolvea edustaa Ylermi Rajamaan esittämä Dj Mysli, joka saa yhdestä soundista aikaiseksi yhteiskunnallisen, sivistyssanoilla ja anglismeilla kyllästetyn analyysin.

Ria Kataja tekee nappisuorituksen höppänänä aamujuontajana, joka kasvaa näytelmän aikana. Vastaavasti Martti Suosalon näyttelemä ohjelmapäällikkö Jami joutuu nöyrtymään.

Uusi maailmanjärjestys hämmentää yhtä jos toistakin.

PIENELLÄ tiivistämisellä esitys olisi kirkkaampi, mutta toimii hyvin näinkin. Näytelmä tarjoaa pureksittavaa enemmän kuin ehtii jauhaa. Sävy ei ole kritisoiva vaan pikemminkin ihmettelevä.

Yhdessä hetkessä ihmetellään #metoo-ilmiötä. Miten ihan tavallisen, harmittoman miehen pitäisi tämän muutoksen keskellä elää?

Sitten ihmettelyn kohteena on markkinavoimien tasapäistävä valta. Miten luovuus ja omanarvontunto voivat säilyä?

Ja muitakin kysymyksiä riittää.

Miksi minäkeskeisyys jyllää? Kuka saa tarttua mikkiin? Mitä siihen pitäisi sanoa?

Muutos ja vallan uusjako ovat olemassa koko ajan. Ja kun hätäilemme näiden käsitettävissä olevien muutosten kanssa, käynnissä on isompia muutoksia. Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen tuntuu jo suorastaan toivottomalta.

Todella isossa kuvassa kaikki tämä pohdinta jää täysin mitättömäksi. Voi tulla muutos, jota emme hallitse.

Esityksen loppu päästää yksinkertaisella ja nerokkaalla tavalla katsojan pois jättimäiseksi kasvaneen muutospohdinnan ikeestä.

Laura Hallamaa
Julkaistu: 20.9. 13:26 , Päivitetty: 21.9. 8:28

Testaa tietosi teatterista

TEATTERIVISAN PALKINNOT ON ARVOTTU

Esirippu auki- tapahtumaan Revontulihallilla osallistui 350 henkilöä, joista kannatusyhdistyksen järjestämään Teatterivisaan vastasi 93 henkilöä.
Teatteri kiinnostaa ja vastaajien tietämys teatteriasioista oli hyvä. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin 5 kpl kirjakasseja, jotka lahjoitti Akateeminen kirjakauppa.
Kirjakassit voittivat
Kirsi Hasu
Leena Kangassalo
Leena Lahti
Heikki Pohjala
Ulla Puha
Kannatusyhdistys onnittelee voittajia ja kiittää kaikkia osallistujia. Voittajille on ilmoitettu asiasta sähköpostitse.

 

Esirippu auki-tapahtumassa 25.8 sai vastata teatterilla oheiseen kyselyyn.

TESTAA TIETOSI TEATTERISTA!

Kaikkien vastaajien kesken arvotaan 5 kpl kirjakasseja. Palkinnot arvotaan 25.8. klo 15. Voittajiin otetaan yhteyttä. Oikeat vastaukset alla.

1. Kuka seuraavista henkilöistä ei ole ollut Espoon kaupunginteatterin johtaja?
Maija-Liisa Marton
Georg Dolivo
Erik Söderblom
Jussi Helminen

2. Missä seuraavista näytelmistä Satu Silvo ei ole näytellyt Espoon kaupunginteatterissa?
Herrojen Eeva
Syyssonaatti
Kuka pelkää Virginia Woolfia?
Herrat päättää

3. Syyskauden näytelmä Revontulihallissa on
Esitystalous 1
Esitystalous 2
Esitystalous 3
Seuraava ihmisvihaaja

4. Mikä seuraavista näytelmistä ei ole syyskauden ohjelmistossa Espoon kaupunginteatterissa?
Lumikuningas ja Musta Madonna
Coco Chanel
Pieni eläin
Huojuva talo

5. Kuka seuraavista henkilöistä ei esiinny syksyn Esitystaloudessa?
Juha Jokela
Ria Kataja
Vera Kiiskinen
Martti Suosalo

6. Mikä seuraavista ei ole Espoon Kansainvälisen teatterin syksyn yhteistyökumppani?
Aalto-yliopisto
Kauppakorkeakoulu
EMMA
Tapiola Sinfonietta

7. Mikä seuraavista ei ole ollut Espoon kaupunginteatterin esityspaikka?
Revontulihalli
Louhisali
Metroareena
Espoon Honkamaja

8. Mikä seuraavista ei ole ollut Espoon kaupunginteatterin ohjelmistossa?
Raaka peli
Raivokabaree
Ihmisvihaaja
Teatteritalotragedia

9. Mikä seuraavista ei ole ollut iäisyyskysymys Espoossa?
Weegee-talon rakentaminen
Tapiolan Uimahallin korjaus
Kaupungintalon purkaminen
Teatteritalon rakentaminen

10. Espoon kaupunginteatteri täyttää ensi vuonna
10 vuotta
20 vuotta
30 vuotta
40 vuotta

Haluan jatkossa Espoon kaupunginteatterin sähköisiä uutiskirjeitä
Haluan liittyä Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen jäseneksi
Osallistun vain arvontaan

Jos haluat osallistua arvontaan tai haluat uutiskirjeen, niin anna seuraavat tiedot
Nimi:¬¬¬¬¬_________________________________________________________________________
Sähköpostiosoite: _______________________________________________________________
Puhelin: _______________________________________________________________________

Jos haluat liittyä kannatusyhdistyksen jäseneksi, niin täytä vielä seuraavat tiedot
Osoite________________________________________________________________________
Allekirjoitus____________________________________________________________________

Yhteistyössä Espoon Kaupunginteatterin kannatusyhdistys ja Akateeminen kirjakauppa

 

Vastaukset:

1, Dolivo oli Espoon kulttuurijohtaja.

2. Herrat päättää ei ole näytelmä, vaan kunnallispolitiikkaa.

3. Esitystalous III Radio

4. Pieni eläin on Seela Sellan huikean suosion saanut monologi

5.Juha Jokela ei näyttele kuten muut nimet Esitystaloudessa, vaan on ohjannut ja kirjoittanut näytelmän.

6. Kauppakorkeakoulu ei ole yhteistyökumppani, koska teatteri osaa taloushommat muutenkin.

7. Metroareenalla ei vietetty häitä. Johtuvatkohan Areenan talousongelmat juuri tästä.

8.Teatteritalotragedia kyllä aiheutti muiden vaihtoehtojen tunteita, mutta tragediaa ei esitetty teatterin lavalla.

9. Viimeinen merkittävä Espoon kulttuurihanke Weegee-talo saatiin aikaan melko nopeasti

10. Teatteri perustettiin vuonna 1989. Siitä saat laskea teatterin iän.

Rekisteriseloste yhdistyksen jäsenrekisterissä olevien henkilötietojen käsittelystä

Rekisteriseloste Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys ry:n jäsenrekisterissä olevien henkilötietojen käsittelystä

Seloste on julkaistu 21.5.2018

1. Rekisterin pitäjä
Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys ry (rek.no.143.283)

2. Jäsenrekisterin vastuuhenkilö
Raimo Venäläinen
Maininkitie 3 E 23
02320 ESPOO
Email:raimo.venalainen@hotmail.com
Puh: 0405822767

3. Jäsenrekisterin henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
Tiedot kerätään henkilöiltä, jotka haluavat yhdistyksen jäseniksi ja jotka yhdistyksen hallitus on jäseniksi hyväksynyt. Tietojen käyttötarkoituksena on yhdistyksen toimintaan liittyvä jäsentietojen hallinta sekä tiedottaminen ja yhteydenpito jäseniin. Kannatusyhdistys on luovuttanut suostumuksen antaneiden jäsenten sähköpostiosoitteet Espoon kaupunginteatterille tiedotteiden postitusta varten. Tiedot kerätään jäseniksi liittyvien suostumuksella vain näihin tarkoituksiin eikä niitä käytetä muihin tarkoituksiin.

4. Rekisterin tietosisältö ja tietolähde
Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen jäseneksi haluavat voivat lähettää hakemuksensa sähköpostitse tai hakulomakkeella, jossa kysytään hakijan etu- ja sukunimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Hakijan antamat tiedot merkitään jäsenrekisteriin. Näiden tietojen lisäksi jäsen saa jäsennumeron.

5. Tietojen säilytys
Tietoja säilytetään siihen asti, kunnes henkilö eroaa yhdistyksestä. Jos jäsen haluaa tarkastaa hänestä kerätyt tiedot, hän voi sopia asiasta ottamalla yhteyttä jäsenrekisterin vastuuhenkilöön.

6. Tietojen säännönmukaiset luovutukset
Tietoja ei luovuteta eteenpäin, eikä siirretä EU:n tai ETA:n ulkopuolelle.

7. Jäsenrekisterin suojauksen perusteet
Jäsentiedot sijaitsevat fyysisesti jäsenrekisterin vastuuhenkilön tietokoneen kiintolevyllä, sekä paperimuodossa hänen kotonaan. Kopio rekisteristä on tallennettu pilvipalveluun. Mikäli rekisteristä on otettava tilapäisiä kopioita muiden hallituksen jäsenten käyttöön yhdistyksen toiminnan niin vaatiessa ( esim. jäsenkortteja painettaessa),näitä kopioita ei säilytetä pidempään kuin toiminta edellyttää.

Teatterin tulevaisuustapahtuma 22.5.18

Espoon Kulttuurikeskus ja Tapiolan Kulttuuriaukio ympäristöineen uudistuvat lähivuosina. Kaupungin tavoitteena on muuttaa Kulttuurikeskus nykyistä monipuolisemmaksi kulttuurikeskittymäksi, jonne sijoittuvat myös Espoon Kaupunginteatterin uudet tilat.

Kaupunginteatteri, Teatterisäätiö ja Kannatusyhdistys järjestivät 22.5.18 teatterin tulevaisuustapahtuman. Osanottajia oli ilahduttavan runsaasti, olihan kutsuttuina myös luottamushenkilöitä, Tapiolan Kilta ja lehdistö. Ohjelmaa juonsi teatterinjohtaja Erik Söderblom. Hänen mukaansa teatterin kevätkausi oli onnistunut. Erityisesti Syyssonaatti on saanut paljon kiitosta.

Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo korosti Kulttuuriaukion olevan kaupungin ja Tapiolan keskeisiä vetovoimatekijöitä tulevaisuudessa. Kaupungin johdon toiveissa on luoda keskittymä, joka on aidosti täynnä elämää ja oleskelua ja joka avautuu myös ulospäin, ei ainoastaan seinien sisälle. Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön pitäisi olla valmis vuonna 2025. Kulttuuriaukion arkkitehtuurikilpailun (www.espoo.fi/kulttuuriaukio) osallistujat valitaan julkisen ilmoittautumismenettelyn mukaisesti. Ilmoittautumisten määräaika on 4.6.2018 klo 15.00. Kilpailuun valitaan viisi suunnitteluryhmää. Kilpailu päättyy tämän vuoden lokakuun lopussa ja voittaja julkistetaan alkuvuodesta.

Isotalo näytti havainnekuvaa, jossa teatterin tontilla oli vain lavaste/valotorini Hänen mukaansa kaupungin laatimien visioiden ei tarvitse ohjata kilpailutöitä.

Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen kertoi, että kaupunki odottaa kilpailusta ehdotuksia, joita kaupunki ei odota. Arkkitehtuurikilpailua helpottaa olennaisesti se, että Kulttuuritorin ympäristön rakennukset ovat kaupungin omistuksessa ja (kirj. huom: osa puretaan muutenkin: Keilahallin talo ja pysäköintitalo). Hänen Freudilainen heittonsa, että kulttuuri on vain kuluerä, herätti yleisössä tiukkoja vastakommentteja. Useampaan kertaan muistutettiin siitä, että kulttuuriala on työvoimavaltainen ala ja kulttuuriin satsattu euro tulee 1,8 -kertaisena takaisin. Poliitikoilta toivottiin rohkeutta investoida kulttuuriin.

Kulttuurijohtaja Susanna Tommilan mukaan vuonna 2030 kolmasosa espoolaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin Suomea. Kansainvälinen teatteri on ainoa laatuaan Suomessa. Espoo on kansainvälisyyden kärkeä. Englantihan on jo Espoossa asiointikieli. 700 paikkainen teatterisali on ainutlaatuinen muunneltavuudessaan Suomessa. Erikin mukaan Kulttuurikeskuksen ympäristössä voidaan pitää festivaaleja eri formaateissa: tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta jne. Kansainväliset esitykset tarvitsevat tarpeeksi suuren ja muunneltavan paikan johon niitä voi tuoda.

Espoo Marketingin toiminnanjohtaja Jaana Tuomi kertoi, että Espoo Marketing houkuttelee Espooseen kasvuyrityksiä, sijoittajia ja vierailijoita. Tavoitteena on saada lisää työpaikkoja ja elinvoimaa Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävälle sekä koko Espooseen. Kansainvälisten yritysten henkilöstöt kaipaavat palveluita. Suomi on maailman onnellisin ma, ja Espoo on maan onnellisin kunta.

Jaana kysyi mitä toimintoja Erik haluaa Kulttuuriaukiolle. Erik haluaa laatua, hyviä ravintoloita ja hyvää viiniä, vaikkapa ehdotetun kansainvälisen muotinäytöksen.

Keskustelussa Kirsikka Moringin mukaan Espoo avaa kansainvälisyyttä koko pääkaupunkiseudulle. Hän muistutti, että 700 paikkainen Tanssin talo on aivan kuntarajan toisella puolen. Hän kysyi mikä on yhdistelmäsali. Erikin mukaan salin kokoa voidaan muunnella niin, että se on aina täynnä.

Kannatusyhdistyksen varapuheenjohtaja Eila Uotila oli huolissaan siitä, miten teatterin tilatarpeet huomioidaan suunnittelussa. Onko mahdollista mm. valmistella ja säilyttää rooliasuja ja lavasteita teatterin tiloissa. Mäkisen mukaan teatterin tilasuunnitelma on kilpailun liiteaineistossa.

Kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen Juhani Hakala muistutti, että kulttuurikeskus on toimenpidekiellossa. Päätös suojelusta tulee vasta sen jälkeen, kun arkkitehtuurikilpailun voittanut työ on valittu. Isotalon mukaan kaupunki on tietoinen asiasta ja noudattaa tehtyä päätöstä.

Edelleen kyseenalaistettiin sitä, miten monikäyttötalo saadaan toimimaan usean organisaation kesken ja pohdittiin remontin aikataulutusta ja sen vaikutusta toimijoiden toimintamahdollisuuksiin.

Erikin mukaan teatteri on paikka jonne ihmiset tulevat muutenkin. Teatteri viihtyy ihmisten parissa. Teatterin tilaohjelmassa on esitetty teatterin tarpeet. Miten ne liittyvät Kulttuurikeskukseen, on jatkossa mietittävä asia.
Erikin mukaan Espoon kaupunginteatteri on Suomen viimeksi perustettu kaupunginteatteri. Espoossa löytyy vielä kosketus teatterin perustajiin. Espoossa on valveutuneita teatterin ystäviä. Tavoitteena on, että nuoret ihmiset täyttävät teatterin.

Erik halusi korostaa uuden teatteritilan suunnittelussa sitä, että se rakennetaan palvelemaan tarkoitustaan vuosikymmenien ajaksi ja vastaamaan tulevaisuuden teatterin tarpeisiin, mitä emme vielä edes osaa kuvitella. Myös pääkaupunkiseudun kasvavan monikulttuurisen teatteriyleisön kulttuurinnälkään Espoon Kaupunginteatterilla on halua ja velvollisuus vastata.

.

Tapiolan Kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio ja niiden ympäristö uudistuvat

Tapiolan Kulttuurikeskus ja Kulttuuriaukio ympäristöineen uudistuvat ja yhdistyvät entistä tiiviimmin muuhun Tapiolan keskustaan. Tavoitteena on muuttaa Kulttuurikeskus nykyistä monipuolisemmaksi kulttuurikeskittymäksi, jonne sijoittuvat myös Espoon kaupunginteatterin uudet tilat. Kulttuuriaukiosta halutaan Tapiolan keskustaa elävöittävä korkeatasoinen alue, joka yhdistyy ympäröiviin kiinteistöihin ja niiden toimintoihin, ja joka tarjoaa elämyksiä ja toimintaa kaiken ikäisille.

Uusille ratkaisuille etsitään suunnitelmaa arkkitehtuurikilpailulla. Kilpailu koskee aluetta, joka sisältää nykyisen Kulttuurikeskuksen ja Kulttuuriaukion sekä aukiota ympäröivät korttelit.

 

Puutarhakaupungin perinteet ja arvot säilyvät

Kilpailussa haetaan ratkaisua ja ideoita monipuolistuvan Kulttuurikeskuksen laajentamiselle ja peruskorjaukselle sekä kilpailualueen asemakaavan muutoksen pohjaksi. Kilpailussa edellytetään toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja vahvasti tulevaisuuteen katsovaa ratkaisua, joka huomioi Tapiolan perinteen, perheet ja lapset sekä Kulttuurikeskuksen arkkitehtoniset arvot.

Tavoitteena on kytkeä Kulttuurikeskus nykyistä paremmin ympäröiviin julkisiin alueisiin, erityisesti Kulttuuriaukiolle ja Keskusaltaalle avautuvaksi. Uudistuneessa Kulttuurikeskuksessa on kolme suurta salia esittävälle taiteelle sekä avoin, moderni kirjasto ja kahvila- ja ravintolapalvelut. Tavoitteena on luoda ainutlaatuinen kulttuurikeskittymä Tapiolan perinteikkäitä arvoja kunnioittaen. Tapiolan Urheilutalon ja Kaupinkallion pysäköintitalon paikalle tulee asuntoja, liiketiloja ja palveluja.

”Tapiola kokonaisuudessaan uudistuu voimakkaasti. Kulttuuritarjonnan lisäksi myös muut palvelut paranevat edelleen ja asuntoja rakennetaan lisää. Metron ansiosta Tapiolaan on nyt helppo tulla varsinkin, kun uusi bussiterminaali saadaan käyttöön keväällä 2019. Myös autoilijat on huomioitu, sillä Tapiolan keskuksen alla on 2100 autopaikan pysäköintilaitos, josta pääsee suoraanKulttuurikeskukseen,” sanoo Espoon teknisen toimen johtaja, kilpailun palkintolautakunnan puheenjohtaja Olli Isotalo. ”Uskon että uudistuneesta Tapiolan keskuksesta muodostuu kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin vetovoimainen kohde.”

Kilpailu ratkeaa tammikuussa 2019

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa haetaan hankkeesta kiinnostuneita suunnittelijoita, joista valitaan viisi monialaista suunnitteluryhmää varsinaiseen kilpailuun. Kilpailu käynnistetään ennen juhannusta, ja ehdotukset tulee jättää viimeistään 26.10.2018.

Kilpailuehdotukset julkaistaan yleisölle kommentoitavaksi marraskuussa 2018, ja palkintolautakunta tekee ratkaisunsa tammikuussa 2019. Uudistunut ja monipuolistunut Kulttuurikeskus avataan yleisölle vuonna 2025.
Kilpailuohjelma on julkaistu osoitteessa [ http://espoo.fi/kulttuuriaukio ]espoo.fi/kulttuuriaukio.

 

P.S. Espoon Kulttuuriseura on jättänyt Kulttuurikeskuksen ja Kulttuuriaukion suojeluhakemuksen.  Teatteria ei enää suunnitella Kulttuuriaukion alle, vaan sen viereen. Lain rakennusperinnön suojelemisesta 6 §:n mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on käsiteltävä suojelua koskeva asia kahden vuoden kuluessa vaarantamiskiellon antamisesta. Kielto annettiin 15.3.2017.

Juhani Hakala

© 2018 Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenYlös ↑