Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys

Category

Arkisto

Arvoton näytelmä

Jaettu medialle ja kaupunginvaltuutetuille

Espoossa on puuhattu teatteritaloa jo 32 vuotta. Vuonna 2005 hanke nytkähti eteenpäin, kun kaupunginhallitus päätti rakentaa teatteritalon Vesiputoustalon viereen. Saman sisältöisen päätöksen teki kaupunginsuunnittelulautakunta vuonna 2014. Näistä päätöksistä huolimatta virkamiehet aloittivat salaisen valmistelun teatterin rakentamiseksi Kulttuuritorin alle. Tämän jälkeen tapahtunut ei ole kunniaksi Espoon kaupungin johdolle, ei luottamushenkilöille, eikä myöskään kunnan ja valtion virkamiehille. Virkamiesten valheita ja laittomuuksia (pystyn todistamaan jokaisen) on ollut liikaa ja valitettavasti luottamushenkilöt nielevät kritiikittä kaiken.

Useimmiten kritiikin kohteena on asioiden valmistelija Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen, mutta hän toimii esimiestensä valtuuttamana. Salailun vuoksi ei ole aina selvää kuka vastaa mistäkin ja mitä oikeasti on päätetty. Jotta asianomaiset eivät saisi etukäteen vihiä mitä kaupunki esittää, esitykset saatetaan tuoda suoraan kokoukseen tai asian käsittely on salaista ja ne jätetään kirjaamatta pöytäkirjaan. Erityisesti asianosainen, eli itsenäinen teatterisäätiö (kaupunki oin säätiön perustajajäsen), on Hallintolain vastasesti pidetty ulkona valmistelusta.

 

Laittomia päätöksiä

Viimeisin esimerkki on, että Espoon kaupunki katsoo, ettei edes Kuntalaki sido sitä. Kuntalain mukaan valtuuston toimikausi on neljä vuotta (kuntalaki 15 §) ja se alkaa vaalivuoden kesäkuun alussa. Muiden toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi (Kuntalaki 32 §). Kuitenkin kaupunginhallitus 5.6.17 ja kulttuurilautakunta 6.6.17 päättivät maanalaisen teatterin rakentamisesta, ilman toimenpidevaltaa. Päätökset ovat laittomia, eikä niitä saa toimeenpanna.

Kaupunginhallituksen päätökseen liittyy mystinen lausuma: ”Esittelijän kokouksessa tarkistama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti muutoksin.” Pöytäkirjasta ei ilmene mitä nämä muutokset ovat. Salailu jatkuu.

Uusi valtuusto nimittää toimilimet. Uudessa valtuustossa joku saattaa ajatella omillakin aivoillaan, eivätkä ehkä hyväksykään virkamiesten esityksiä. Siksi on parempi pelata varman päälle, koska edellisen kauden luottamushenkilöt nielivät kaiken.

Nyt teatterin sijainti siirrettiin Kulttuuritorin alta viereisen urheilunkenttätontin alle ja kulttuurikeskusta osin puretaan. Em. elinten esittelystä oli ”unohtunut”, että Kulttuurikeskusta ympäristöineen on haettu suojelluksi ja alueella on toimenpidekielto. Tämä ”unohdus” on tapahtunut aiemminkin. Tämä on keskeinen tieto, joka päättäjillä tulee olla.

Vanha valtuusto oli toivonut, että tilojen sijoittamisen eri vaihtoehdoista kulttuurikeskuksen yhteyteen (myös maan päälle) tuodaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2017 huhtikuuhun mennessä. Näin ei toimittu.

Entisenä kulttuurilautakunnan puheenjohtajana tiedän Kulttuurikeskuksen tilanpuutteet. Nykyiset toiminnatkaan eivät mahdu sinne kunnolla. Teatterin henkilökunnalle ei ole osoitettu työtiloja ei Kulttuurikeskuksesta, eikä maan alta. Onko tämä Espoon mainostaman kestävän kehityksen mukaista toimintaa? Rakennetaan valmiiksi liian ahdasta.

Jos pitää rakentaa maan alle, niin miksi ei samalla poistettaisi Kulttuurikeskuksen tilaongelmia? Väliaikatarjoilu tapahtuu nykyään eteistiloissa, kun ravintola on liian pieni. Kirjaston tilanpuutteen vuoksi pitää yksi seinä purkaa keskusaltaalle päin ja tuhota arkkitehdin tärkeänä pitämän vesiputous ja amfi.

Käytännön järki sanoisi, että jos teatteri on Kulttuurikeskuksen vieressä niin teatterin sisäänkäynti voisi olla maan päällä. Sen yhteyteen voisi rakentaa kunnon ravintolatilan, joka nyt puuttuu. Teatterin henkilökunta saisi työtilat maan päälle ja Kulttuurikeskus saisi lisätilaa. Kirjasto voisi laajeta Kulttuurikeskuksen eteis- ja ravintolatilaan, niin ulkoseiniä ei tarvitsisi purkaa. Tai sitten kirjasto voisi siirtyä uuteen tilaan ja Kulttuurikeskuksesta vapautuisi valtavasti tilaa.

Järjen käyttö ei Espoossa ole sallittu. Kun on jotain saatu päähän, sitä ajetaan väkisin läpi, nyt teatteria maan alle. Useamman kerran on päätetty, että myös maanpäälliset vaihtoehdot tutkitaan. Niitä ei ole kunnolla selvitetty. Yhtä tapausta käydään läpi muistion lopussa.

 

Viime vuosien tapahtumat

2005

Kaupunginhallitus päättää rakentaa teatterisäätiön esityksestä teatteritalon Vesiputoustalon viereen. Tätä päätöstä ei ole kumottu, mutta kuitenkin kaupunginhallituksen alainen Elinkeno- ja kilpailukykyjaosto (myöhemmin jaosto) on päättänyt useamman kerran tätä päästöstä vastaan.

10:ssa tukikonsertissa kaupungin johto kävi tukemassa omaa teatteritaloa Vesiputoustalon viereen. Näin teki myös nykyinen kaupunginjohtaja teatterin 25 vuotisjuhlassa ja silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

2006

Kulttuurilautakunta päättää arkkitehtuurikilpailusta. Jätettiin 8000 nimen adressi teatteritalon puolesta.

2009

Espoolaiset taiteilijat vetoavat teatteritalon puolesta.

2010

Teatterisäätiö järjestää kilpailutuksen rahoituksesta. Osanottajia on runsaasti, eräät pitävät edelleen yhteyttä. Asia ei etene, koska kaupunki ei ole tehnyt tarvittavia päätöksiä. Kaupunki väittää, ettei rahoitusta ole.

2011

Mainosvideolla Tapiolan projektinjohtaja Mäkinen kehuu Vesiputoustalon viereistä tonttia parhaaksi mahdolliseksi.

2014

Kaupunginsuunnittelulautakunta (Kaupsu) päätti teatterin kaavasta Vesiputoustalon viereen. Päätös on edelleen voimassa, mutta virkamiehet kieltäytyvät tuomasta sitä valtuuston hyväksyttäväksi. Tällaista harkintavaltaa virkamiehillä ei ole.

Kaupunginhallituksen jaosto päättää teatteritalon rakentamisesta Vesiputoustalon viereen, koska se on kaupunkikuvallisesti paras paikka.

2015

Tilakeskuksen päällikkö Slätis paljastaa, että em. päätösten vastaisesti virkamiehet ovat salassa valmistelleet teatterin rakentamisesta maan alle. Slätis siirretään muihin tehtäviin. Tilakeskus ja kulttuuritoimi jatkavat salaista valmistelua. Kulttuurijohtaja Tommila kertoo Asukafoorumissa todellisen syyn maanalaiseen ratkaisuun: muuten kulttuurikeskuksen remonttiin ei saada rahaa.

Jaosto päätti marraskuussa, että sekä maanalainen vaihtoehto Kulttuuritorin alle, että Vesiputoustalovaihtoehto tulee selvittää. Samalla pitää selvittää mahdollisuus rakentaa Vesiputoustalon tontille asuntoja (tontin arvo 40 milj €). Päätöstä käydään lopussa läpi tarkemmin.

2016

Huhtikuussa Leena Luhtanen ja 20 muuta valtuutettua vaativat selvitystä siitä miksi virkamiehet kieltäytyvät tuomasta Kaupsun päättämää Vesiputoustalon kaavaa valtuuston käsittelyyn. Kysymyksen mukaan vuonna 2014 jaostolle esitettiin, että Vesiputoustalon on kaupunkikuvallisesti paras paikka (jota mieltä oli myös asiantuntijaelin Kaupsu), mutta vuonna 2015 jaoston mukaan paras paikka kaupunkikuvallisesti onkin maan alla. Samoin kysyttiin miten, Tapiolan asukkaita on kuultu. Virkamiehet yrittivät vastata, mutta koska se ei vastannut esitettyihin kysymyksiin, valtuusto palautti kysymyksen yksimielisesti valmisteluun. Kysymys on jätetty vastaamatta valtuustokauden aikana.

Toukokuussa Espoon kulttuuriseura jättää Kulttuurikeskuksen suojeluhakemuksen Uudenmaan Ely-keskukselle. Hakemuksen ”katoamisesta” lisää jäljempänä omassa luvussaan.

Jaosto päättää kesäkuussa jatkaa maanalaisen ratkaisun valmistelua kulttuurikeskuksen peruskorjauksen yhteydessä. Tietoa suojeluhakemuksesta julkaistiin näyttävästi Länsiväylässä toukokuussa. Jaoston jäsenet kuitenkin uskoivat esittelijää, jonka mukaan suojeluhakemusta ole olemassa.

Kun valtuusto käsitteli syyskuussa Konserniraporttia, vaati valtuutettu Luhtanen raporttiin seuraavaa muutosta: ”Konserniraportti merkitään tiedoksi siten, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijaintia koskeva kohta poistetaan”. Perusteluna hän esitti, että ”Kaupunginteatterin sijaintia tai paikkaa ei ole käsitelty saatikka päätetty valtuustossa millään tavalla.” Esitystä ei hyväksytty äänestyksessä.

2017

8.5 kaupunginhallitukselle esitetty teatterin tarveselostus merkittiin salaiseksi eikä sitä pöytäkirjattu. Viimeisen vuoden aikana teatterisäätiö ei ole pyynnöistään huolimatta saanut mitään tietoa, minkälaista teatteria kaupunki suunnittelee säätiölle.

Kaupunginhallitus   5.6.17 ja kulttuurilautakunta 6.6.17 päättivät lainvastaisesti maanalaisen teatterin rakentamisesta Kulttuurikeskuksen urheilukentän puolelle.  Maanpäällisiä vaihtoehtoja ei ole selvitetty nytkään kunnolla, vaikka näin on päätetty.

2020

Teatterin vuokrasopimus päättyy vuonna 2020. Vesiputoustalo olisi valtuustokäsittelyn jälkeen valmis rakennettavaksi ja olisi ollut valmis ennen vuokrasopimuksen loppumista.  Maanalaisen rakentamisen päätöksiä vasta valmistellaan ja se vie 5-10 vuotta. Sen on jo kerran ulkopuolinen konsulttifirma todennut toteuttamiskelvottomaksi. Kaupunki ei ole esittänyt missä teatteri toimii vuonna 2021.

Lakien rikkomukset

Asukasdemokratia

Monessa laissa (alla ) kerrotaan asukkaiden ja asianomaisten vaikuttamismahdollisuuksista  kunnan päätöksentekoon. Toisaalta ei löydy yhtään lakia jonka mukaan julkisen rakennuksen valmistelu voisi olla salaista – jopa asianosaisille. Kaupunki ei ole perustellut minkä vuoksi teatteritalon valmistelu on tapahtunut salaisesti.

Tapiolan asukkaat ja teatterisäätiö ovat monessa yhteydessä vaatineet selvitystä teatterin rakentamisesta (Asukafoorumi).

Kuntalaki

1 § Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.

22 § Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;

2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

Maankäyttö- ja rakennuslaki

1 §  Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Hallintolaki

1 § Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.

Asianosasisen kuuleminen

Hallintolaki

11 § Asianosainen

Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.

34 § Asianosaisen kuuleminen

Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Aloitteentekijä teatteritaloasiassa on teatterisäätiö, eli on asianosainen. Talo tulee sen käyttöön. Alussa teatterisäätiö oli mukana valmistelussa, mutta heidät heitettiin ulos, koska ajoivat tehtyjen päätösten mukaisesti teatteritaloa eikä teatteritilaa.

Poliittiseen päätöksentekoon tulleista esityksistä ei ole pääsääntöisesti kerrottu säätiölle etukäteen, vaikka sitä on monesti vaadittu, saatikka että olisi pyydetty lausunto. Kaupungin esityksiä ei ole aina etukäteen jaetussa esityslistassa, vaan ne on tuotu esityslistan ulkopuolelta. Käsittely on julistettu salaiseksi, kuten tänäkin vuonna, eikä asiaa ole pöytäkirjattu.

Säätiötä on työryhmissä edustanut maanalaista ratkaisua ajanut teatterinjohtaja Thibblin, vaikka säätiön Vesiputoustalopäätös oli voimassa. Edellinen johtaja Jussi Helminen näki oman talon haasteena, Thibblin riskinä. Espoon kulttuuri- ja teatteriväki on edelleen tiukasti oman talon takana.

 

Kulttuurikeskuksen suojelu

Teatterin kannatusyhdistys ja Tapiolan asukkaat totesivat, että virkamiesten toimintaan ei pysty vaikuttamaan em. lakien suomin vaikuttamismahdollisuuksin. Tämän vuoksi Espoon Kulttuuriseura jätti laatimani Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojeluhakemuksen. 18.5.16. Asia oli laajasti esillä Länsiväylässä, joten voidaan olettaa, että se oli yleisessä tietoisuudessa.

Jaostolle väitettiin, 6.6, ettei mitään suojeluhakemusta ole jätetty. Espoon Kulttuuriseura otti yhteyttä Ely-keskukseen. Elykin väitti, ettei hakemusta ole jätetty.

Pari tuntia sen jälkeen, kun jaosto oli päättänyt rakentaa suojelluksi haetun alueen, hakemus löytyi Ely:stä. Tämä tapahtui vasta sen jälkeen, kun ilmoitimme kirjaajalle, että meillä on vastaanottokuitti. Hyvin nolo kirjaaja löysi hakemuksen pöydältään. Ely:n virallisen kannan mukaan hakemus oli vahingossa joutunut suljettuun tilaan ja sitä oli etsitty kovasti. Hakemus oli kuitenkin kirjattu jo sitä jätettäessä, tai sitten oli kirjaussääntöjä rikottu.

Tein kantelun Ely:n toiminnasta Ympäristöministeriöön. Ely-keskus antoi oman kantansa ministeriölle lokakuussa 2016. Keskus myöntää kirjallisesti kadottaneensa hakemuksen. Ympäristöministeriötä on pariin otteeseen muistutettu kantelusta, mutta päätöstä ei ole tehty, vaikka papereita on pyöritelty jo vuosi.

Tätä kirjoitettaessa tuli Ympäristöministeriöstä viesti, että hekin ovat kadottaneet kanteluasiakirjat ja pyytävät niitä uudestaan. Tämä tapahtui vasta kun uhkasin viedä asian Oikeuskanslerille.

Lain mukaan suojelluksi haetulle kohteelle voidaan antaa vaarantamiskielto (toimenpidekielto) hakemuksen käsittelyn ajaksi, jos alue aiotaan rakentaa, kuten KH:n jaosto oli päättänyt. Ely kieltäytyy antamasta kieltoa. Pyysin Ympäristöministeriötä selvittämään, onko Ely tulkinnut lakia oikein. Ministeriö on kanssani samaa mieltä ja vaarantamiskielto säädettiin kuluvan vuoden alkupuolella.

Ihmettelin eräässä tilaisuudessa Antti Mäkisen ja Ely-keskuksen yhteisiä kannanottoja. Mäkinen sanoi tietävänsä mitä Ely tulee päättämään. Mäkisen ja Ely-keskuksen mukaan toimenpidekieltoa ei tarvita koska suojelu hoidetaan asemakaavoituksella. Mihin sitten Lakia rakennusperinteen suojelusta tarvitaan? Mäkinen hermostui ja ryhtyi jälleen kerran uhkailemaan, kun puutun virkamiesten toimintaan. En ollut ainoa uhkailujen kohde. Hän on monesti sanonut minun olevan väärässä, mutta ei ole perustellut mitenkään kantaansa.

 

Valheita

Virkamiehet ovat väittäneet, että Museovirasto on maanlaisen ratkaisun takana. Mäkiseltä saatu tieto oli myös päätoimittaja A-P. Pietilän Länsiväylälehden pääkirjoituksessa. Valitin siitä Julkisen Sanan Neuvostoon. Vasta uudelleenkäsittelypyynnön jälkeen JSN myönsi, että em. kanta ei pidä paikkaansa. Olivat olleet yhteydessä Museovirastoon.  Meitä ”Teatterikiivailijoiksi” otsikoitua pääkirjoitusta JSN:n kuvailee seuraavasti ”Länsiväylän pääkirjoituksessa kyse on yleisluontoisista ja kärjistävistä väitteistä ja ilmaisuista sekä lehden esittämistä, osin pitkälle viedyistä tulkinnoista”. ”Teatterikiivailijat” eivät saa läpi juttuja teatteritalon puolesta,

Samoin Mäkinen sitkeästi väittää, että arkkitehti, professori Sipiseltä on saatu lausunto. Sipinen kiistää asian. Espoon Kulttuurikeskus on kansainvälisesti arvostettu rakennus. Se on perusta Sipisen muille arvostetuille kulttuurirakennuksille. Tavoitteena on purkaa Keskusaltaalle päin oleva seinä, amfi ja vesiputous. Sipisen mukaan taideteosta ei voi purkaa kuulematta taiteilijaa – arkkitehtia. Hän pitää purettavaa aluetta ja sen vesiaihetta rakennuksen keskeisenä elementtinä.

 

Esimerkkinä esittelyn tasosta alla analysoidaan KH:n jaoston esityslistaa kokouksessa 16.11.15

” Kulttuurikeskuksen yhteydessä Teatterin rakentamiskustannusten arvioidaan olevan huomattavasti (noin 50 %) alhaisemmat kuin Vesiputoustalon edustalla.” Aiempien Teknisen toimen laskelmien mukaan toinen vaihtoehto maksaa 46 milj € ja toinen 48 milj €. Käyttökustannukset ovat samaa luokkaa.

Myöhemmin lukuja muutettiin. Nyt Vesiputoustalo maksaisikin ainakin 53 miljoonaa ja maanalainen ratkaisu 43 miljoonaa. Ero on saatua aikaan siten, että teatterin maanalaisen ratkaisun rappujen ja käytävien rakentaminen oli siirretty Kulttuurikeskuksen peruskorjausbudjettiin.

Esittelyissä puhutaan maanlaisen ratkaisun synergiaeduista Kulttuurikeskuksen kanssa. Tämä ”etu” on yhteinen naulakko, joka ei riitä kolmen salin tarpeisiin.

”Kulttuurikeskusratkaisun toteuttamis-  ja aikatauluriskit ovat pienemmät kuin Vesiputoustalon edustalla.” Kun Vesiputoustalon kaava on vahvistettu valtuustossa, rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi. Maanalaisen ratkaisun kaavoittamista ei ole vielä edes aloitettu. Yleensä se vie 5-10 vuotta.

Esittelytekstin mukaan Vesiputoustalon tontille ei voi kaavoittaa teatteria huonojen pohjaolosuhteiden mukaan, mutta tämä ei haittaa asuintalojen rakentamista samalle tontille.

”Myöskään soveltuvia yhteistyökumppaneita mahdolliseen yhteishankkeeseen ei ole kyetty osoittamaan”. Vuonna 2010 suoritetussa selvityksessä (Saraco) oli kuusi yritystä kiinnostunut teatterikiinteistön rahoittamisesta ja viisi yritystä hotellikiinteistön rahoittamisesta. Osa pitää edelleen yhteyttä.

Toisin kuin päätöksen perusteluissa todetaan Vesiputoustalon viereen rakentamine ei edellytä kaupungin investointia. Maan alle rakentaminen voi tapahtua vain kaupungin investointina. Asukaslukuun suhteutettuna Espoo avustaa teatteriaan tällä hetkellä selvästi vähiten (6 €/as, seuraavaksi huonoin 17 €/as) teatteriaan suurista ja keskisuurista kaupungeista.

Vadelmavenepakolainen

 

 

Mikko Virtasella on identiteettiongelma. Hän ei halua olla suomalainen mies, ahdistunut änkyrä. Hän on henkisesti ruotsalainen, avoin ja ulospäin suuntautunut. Hän haluaa elää kansankodissa, missä ovetkin avautuvat kutsuvasti sisäänpäin. Hän on lapsesta asti haaveillut, että pääsisi asumaan Ruotsiin, jossa sosiaalidemokratia on toteutunut kauneimmassa muodossaan ja ihmiset ovat sympaattisia ja sosiaalisesti lahjakkaita. Haluan olla yksi ruotsalaisista. Haluan, että minut otetaan mukaan siihen kolmituntiseen upealla tavalla polveilevaan keskusteluun, jossa päätetään, että taloyhtiön ruohonleikkuriin vaihdetaan terä.Oikeastaan Mikko Virtanen on aatteineen ruotsalaisempi kuin nykyruotsalaiset itse. Se paljastuu lopulta Mikollekin. Satiirinen tarina on yksinkertaisesti hauska, vaikka kaikki tapahtumat eivät hauskoja olekaan. Paljon ehtii tapahtumaan Mikon hankkiessaan itselleen ruotsalaisen identiteetin ja perheen..

Käsikirjoitus on Miikka Nousiaisen ja rooleissa esiintyvät Iikka Forss, Ulla Tapaninen, Minttu Mustakallio, Taisto Oksanen, Katja Kuttner ja Jari Pehkonen. Ohjaus on Jaakko Saariluoman.

Kannatusyhdistys tekee retken Heinolan kesäteatteriin tiistaina 25.7.2016 katsomaan esitystä ”Vadelmavenepakolainen”Lähtö on Revontulihallilta tiistaina 25.7. klo 11.30. Retken hinta on 50 euroa per henkilö. Hinta sisältää matkan, teatterilipun ja väliaikatarjoilun. Varaa lippusi 15.5.2017 klo 10 lähtien sähköpostitse laila.suokorte@kolumbus.fi tai puh 040 547 7505. Saatuasi vahvistuksen maksa lippusi yhdistyksen tilille FI12 5724 4220 045856. Käytä viitenumeroa 882600.

Teatterinjohtaja vaihtuu

Espoon Kaupunginteatteri hakee

Onnea Jokke!

Teatterin johtaja Joachim Thibblin

 

Teatterimme johtaja Joachim Thibblin on valittu Svenska Teaternin uudeksi johtajaksi. Espoosta kotoisin oleva Jokke tuli meille Åbo Svenska Teaternista vuonna 2014 Jussi Helmisen jälkeen. Jokke on koulutukseltaan teatteritieteen maisteri.

Espoon teatterin mainetta kuvaa hyvin se, että jo nyt on tullut runsaasti tiedusteluja johtajan paikasta.

Jäsenkysely

Yhdistys suorittaa toukokuun loppuolella sähköisen jäsenkyselyn. Linkki kyselyyn lähetetään jäsenten sähköposteihin. Mikäli meillä ei vielä ole sähköpostiosoitettasi niin lähetä se osoitteella laila.suokorte@kolumbus.fi

Kyselyn tarkoituksena on mm selvittää miten jäsenet käyttävät hyödykseen yhdistyksen tarjoamia palveluja ja mitä kehittämistarpeita niissä on. Kyselyn avulla pyritään myös tehostamaan sähköistä tiedotusta. Tämä jälkeen hallitus järjestää strategiapalaverin, jossa kyselyn tulokset muutetaan toiminnaksi.

” Terijoella” Lappeenrannan kaupunginteatterissa  22.4.2017

Kannatusyhdistys tekee retken Lappeenrannan kaupunginteatteriin katsomaan ” Terijoella” näytelmän kantaesitystä. Lähtö Revontulihallilta lauantaina 22.4.2017 klo 9.00. Retken hinta on 50 euroa per henkilö. Hinta sisältää matkan, teatterilipun ja väliaikatarjoilun. Varaa lippusi  ma 6.3.2017 klo 10 lähtien sähköpostitse laila.suokorte@kolumbus.fi tai puh 040 547 7505. Saatuasi vahvistuksen maksa lippusi yhdistyksen tilille FI12 5724 4220 045856. Käytä viitenumeroa 883476. 

MUUTAMA PERUUTUSPAIKKA TARJOLLA

” Espoon kaupunginteatteri 2020” keskustelutilaisuus Revontulihallissa 21.3.2017 klo 18

Äidinmaa-esitykset Espoon kaupunginteatterissa saavat kiitosta katsojilta ja kriitikoilta. Täysiä katsomoita on lähes joka ilta. Vielä on vapaitakin paikkoja.

Teatterista kiinnostunut yleisö kysyy, mikä on Espoon Kaupunginteatterin tulevaisuus. Missä esityksiä katsotaan tulevaisuudessa? Miten teatterin toimintaa rahoitetaan? Selkeitä vastauksia näihin kysymyksiin ei ole.

Asiaa avataan keskustelutilaisuudessa Revontulihallissa Revontulentie 8  tiistaina 21.3.2017 klo 18. Tilaisuuden järjestää Espoon Kaupunginteatterin kannatusyhdistys yhteistyössä teatterin kanssa.

Keskustelun alustajiksi ovat lupautuneet kulttuuripäällikkö Tiina Kasvi, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Jaana Jalonen, projektinjohtaja Antti Mäkinen, teatterisäätiön puheenjohtaja Olli Männikkö , teatterinjohtaja  Joachim Thibblin ja teatteritaistelija Heikki Pohjala.

Tervetuloa keskustelemaan meille kaikille tärkeästä teatterin tulevaisuudesta.

Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys r.y.

Lisätietoja: puheenjohtaja Leo Eskola,

leo.eskola@pp.inet.fi , puh 040 8364433

 

Kannatusyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous

Kannatusyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous on maanantaina 21.3.2017 klo 17 kahvila Sakarissa. Kokouksessa käsiteltäviin vuosikertomukseen ja myöhemmin toimintasuunnitelmaan ja julkilausumaehdotukseen voi tutustua yhdistyksen kotisivuilla www.eskateka.fi /toiminta.

Kunniapuheenjohtaja Heikki Pohjala vetää viime vuoden vuosikokousta ja yhdistyksen puheenjohtaja Leo Eskola toimii sihteerinä.

 

Esityslista

 

1. Kokouksen avaus

2.Valitaan kokouksen puheenjohtaja

3.Valitaan kokouksen sihteeri

4.Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

5. Läsnäolijoiden toteaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus

6.Työjärjestyksen hyväksyminen

7.Esitetään yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastajan lausunto

8.Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille

9.Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Erovuorossa ovat Markus Hotakainen, Rauni Sipilä, Eila Uotila ja Raimo Venäläinen

10.Valitaan toiminnantarkastaja ja hänen varamiehensä

11.Määrätään jäsenmaksun suuruus

12.Päätetään talousarvio kuluvaa toimintavuotta varten

13.Päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajan palkkiosta

14.Päätetään toimintasuunnitelma kuluvaa toimintavuotta varten

15.Päätetään julkilausumasta

16.Ilmoitusasiat

17.Kokouksen päättäminen

 

 

 

 

 

 

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Yleistä
Yhdistyksellä on meneillään 32.toimintavuosi. Kannatusyhdistyksen edustajana säätiön hallituksessa on vuosina 2016-2017 varsinaisena jäsenenä Leo Eskola ja hänen varajäsenenään Eila Uotila.

Hallinto
Yhdistyksen vuosikokous pidetään 29.helmikuuta 2016. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yhdistyksen hallituksessa on kahdeksan jäsentä, joista vuosittain neljä on erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tekee muut tarvittavat henkilövalinnat.

Talous
Pääasiallisen katteen yhdistyksen toiminnalle antavat henkilöjäseniltä ja yhteisöjäseniltä perittävät jäsenmaksut. Tapahtumien ja teatteriretkien kulut katetaan pääsääntöisesti osanottajilta perittävillä maksuilla. Taloussuunnitelma esitetään erillisenä toimintasuunnitelman liitteenä.

Jäsenistö
Vuoden 2016 alussa yhdistyksessä oli 557 jäsentä. Tavoitteena on kasvattaa edelleen jäsenmäärää. Erityisesti pyritään saamaan yhdistyksen jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi kulttuurin harrastajia ja toimijoita sekä heidän järjestöjään. Jäsenkirjeitä lähetetään vuosittain 6-8. Toiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan myös yhdistyksen kotisivuilla ja sähköpostiviesteillä sekä Länsiväylän kumppanuuspalstoilla.

Toiminta
Yhdistys järjestää jäsenilleen ja teatterin ystäville tilaisuuksia, joissa teatteria yleensä ja teatteritoimintaa Espoossa tehdään tunnetuksi. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan teatteripolitiikkaan Espoossa luomalla positiivista henkeä teatterikulttuuria kohtaan. Viimevuosina keskeisenä tavoitteena on ollut teatteritalohankeen edistäminen. Tämä tavoite ohjaa toimintaa myös vuonna 2016. Kannatusyhdistys seuraa tiiviisti teatteritaloasian valmistelua sekä tukee ja kannustaa valmistelutyöryhmiä ja poliittisia päättäjiä toimimaan niin, että päätös teatteritalosta tehdään vuoden 2016 aikana.

– Kannatusyhdistys järjestää jäsenilleen ja teatterin ystäville teemailtoja teatteriin liittyvistä aiheista sekä teatterimatkoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
– Jäsenkyselyllä kartoitetaan jäsenten toiveita ja toiminnan kehittämisehdotuksia.
– Yhteistyössä teatterin ja säätiön kanssa järjestetään tilaisuuksia espoolaisille luottamushenkilöille.
– Kannatusyhdistys kartuttaa stipendirahastoa tukeakseen Espoon kaupunginteatterin hyväksi tehtyä työtä. Yhdistys tukee stipendeillä myös Espoon esittävän taiteen koulun (ESKO) oppilaita. Kannatusyhdistys kartuttaa uuden teatteritalon taiderahastoa.
– Kannatusyhdistys nimeää ja muistaa kunniajäseniä.
– Kannatusyhdistys pyrkii lisäämään yhteistyötä muiden espoolaisten kulttuurialan toimijoiden kanssa. Käynnistetään yhteistyö ESKOn kanssa.
– Kannatusyhdistys pyrkii lisäämään Espoon kaupunginteatterin ja sen ohjelmiston tunnettuutta yhteistyössä teatterin kanssa. Käytettävissä olevilla keinoilla pyritään lisäämään nuorison kiinnostusta teatteriin.
– Yhdistyksen kotisivut uudistetaan.
– Kannatusyhdistykselle laaditaan uusi tulevaisuusohjelma: Kannatusyhdistys vuonna 2019.

Toimintakertomus vuodelta 2015

Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys
Toimintakertomus vuodelta 2015

Yleistä

Vuosi 2015 on kannatusyhdistyksen 31. toimintavuosi. Teatteritalohankkeen edistäminen ja Espoon kaupunginteatterin tunnettuuden parantaminen ovat olleet toiminnan keskeisiä tavoitteita. Talohankkeen tiimoilta on pidetty yhteyttä Espoon poliittisiin päättäjiin ja tiedotusvälineisiin. Tunnettuutta ja jäsenhankintaa on parannettu tiedottamisella. Jäsenille on järjestetty jäsentilaisuuksia ja teatteriretkiä.

Teatteritaloasiaa valmisteltiin alkuvuodesta yhteistyössä teatterisäätiön kanssa. Tavoitteena oli, että teatteritalo rakennettaisiin tehtyjen tarkoitukseen varatulle tontille Vesiputoustalon itäpuolelle. Syksyllä kävi ilmi, että kaupungin tilakeskuksen ja kulttuuritoimen virkamiesten toimesta oli valmisteltu teatteritalon sijoittamista kulttuurikeskuksen yhteyteen kulttuuriaukion alle. Yhdessä teatterisäätiön kanssa pyrittiin vaikuttamaan monin keinoin siihen, että taloasiaa valmistellaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston sekä kaupunginsuunnittelulautakunnan tekemien päätösten mukaisesti.

Hallinto

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 9.3.2015. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat.

Yhdistyksen asioita hoitaa sääntöjen mukainen vuosikokouksessa valittu hallitus. Vuonna 2015 hallituksen jäsenet olivat:

Leo Eskola
Juhani Hakala
Markus Hotakainen
Seija Kulp
Raini Sipilä
Laila Suokorte
Eila Uotila
Raimo Venäläinen

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 9.3. puheenjohtajaksi valittiin Leo Eskola, varapuheenjohtajaksi Eila Uotila, sihteeriksi Laila Suokorte. Yhdistyksen tiedottajana on toiminut Juhani Hakala. Hallitus kokoontui toimintavuonna 9 kertaa.

Toiminnantarkastaja

Toiminnantarkastajana on toiminut Tapio Luoma ja varalla Seppo Salovaara.

Jäsenet

Jäsenmäärä oli vuoden 2015 alkaessa 550 henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen, Espoon kaupunginteatteri. Kertomusvuoden päättyessä henkilöjäsenmäärä oli 557. Yhdistyksen jäsenille on tiedotettu tulevista tapahtumista yhteensä kuudella jäsenkirjeellä, jotka on julkaistu myös yhdistyksen kotisivuilla www.eskateka.fi.

Edustus Espoon Kaupunginteatterisäätiössä

Yhdistyksen edustajana teatterisäätiön hallituksessa on toiminut Leo Eskola ja hänen varajäsenenään Heikki Pohjala.
. Teatterisäätiön valtuuskunnassa yhdistyksen edustajina vuosina 2014 – 2016 ovat olleet Anita Prusila, Eila Uotila ja Seija Kulp ja varajäseninä Marjatta Salovaara, Helka Venäläinen ja Laila Suokorte.

Teatterisäätiön sääntömuutoksen jälkeen säätiöllä ei ole enää valtuuskuntaa. Valtuuskunnassa on ollut Espoon kaupungin nimeämiä valtuustoryhmiä edustavia jäseniä ja kannatusyhdistyksen nimeämiä jäseniä. Valtuuskunnalla on ollut tärkeä tehtävä teatterin ja poliittisten päättäjien yhteistyöfoorumina. Kannatusyhdistys pitää tärkeänä, että yhteistyö jatkuu.

Yhdistyksen talous

Yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääasiallisesti jäsenmaksuilla. Henkilöjäsenten jäsenmaksu oli kertomusvuonna 15 euroa ja yhteisöjäsenen 500 euroa tai 1000 euroa. Espoon kaupunginteatteri on maksanut jäsenmaksunaan 1000 euroa.

Tuloslaskelman kaavaa on muutettu siten, että tuotot ja kulut on esitetty tapahtumakohtaisesti. Vuoden 2015 tapahtumien tuotot olivat yhteensä 19 559 euroa ja kulut 22257,92 euroa.
Tapahtumiin osallistui 592 henkilöä.

Tilikauden toiminnallinen tulos on 3 7662,20 euroa. Rahastosiirron ja annetun avustuksen jälkeen tulos on – 337,80 euroa.

Teatteritalon taiderahasto

Hallitus ehdottaa, että taiderahastoon ei tänä vuonna siirretä varoja.

Stipendirahasto

Stipendirahastosta jaettiin 200 euron stipendi pitkään jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä teatterin ravintolan hoitajalle Kaisu Nikulalle. Kaisu on huolehtinut kannatusyhdistyksen järjestämien tilaisuuksien tarjoiluista. 150 euron stipendi jaettiin teatterikriitikko Maria Säkölle, joka on ollut asiantuntijana historiikin kirjoittamisessa ja esiintynyt kannatusyhdistyksen tilaisuuksissa. Stipendirahastossa oli varoja vuoden lopussa 4 510 euroa.

Yhteistyö Espoon kaupunginteatterin kanssa

Kannatusyhdistyksen ja teatterin yhteistyö on toimintavuonna sujunut perinteisen hyvin. Teatterinjohtaja Joachim Thibblin on suhtautunut kannustavasti yhdistyksen toimintaan ja osallistunut aktiivisesti tilaisuuksiimme.

Teatteri on tukenut kannatusyhdistystä mm. antamalla oikeuden käyttää kopiokonetta ja kustantamalla jäsenkirjeiden postituksen. Teatterin tiloja on saatu käyttöön kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Teatterin kotisivuilta on linkki kannatusyhdistykseen. Jäseneksi voi liittyä tämän linkin kautta (www.espoonteatteri.fi -yleistä). Suurin osa uusista jäsenistä tulee sitä kautta. Kannatusyhdistyksellä on omat kotisivut www.eskateka.fi, joiden kautta välitämme tietoa teatterin toiminnasta.

Kannatusyhdistyksen jäsenet ovat voineet hankkia Espoon kaupunginteatterin sarjalipun, joka oikeuttaa neljään esitykseen ja on voimassa yhden vuoden. Lisäksi yksittäisiin esityksiin Espoon kaupunginteatteri myöntää kannatusyhdistyksen jäsenille kahden euron alennuksen. Yksittäisiin esityksiin kannatusyhdistyksen jäsenet ovat voineet ostaa myös edullisia tarjoushintaisia lippuja.

Teatteritalohanke

Teatteritalohankkeen edistäminen on ollut kuluneenkin vuoden keskeisin toiminnan kohde. Hanke ei ole toimintavuonna edennyt jo tehtyjen päätösten mukaisesti.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 7.4.2014 tekemän päätöksen mukaan taloasiaa valmisteltiin tilakeskuksen asettamassa työryhmässä siltä pohjalta, että teatteritalo rakennetaan Vesiputoustalotontille, jonka kaupunginhallitus on varannut kaupunginteatterille 6.9.2005 tekemällään päätöksellä. Kaupunginsuunnittelulautakunta hyväksyi 28.5.2014 yksimielisesti teatteritaloa koskevan asemakaavaehdotuksen. Kannatusyhdistys on tukenut tätä valmistelua julkisuudessa ja teatterisäätiön hallituksessa sekä säätiön valtuuskunnassa.

Tilakeskuksen työryhmä toi 9.9.2015 yllättäen julkisuuteen ehdotuksen, jonka mukaan teatterin tilat tehtäisiinkin Kulttuurikeskuksen yhteyteen kulttuuriaukiolle maan alle. Tämän ratkaisun työryhmä nimesi B-vaihtoehdoksi. Tämä ehdotus ei ollut kaupunginhallituksen jaoston 7.4.2014 tekemän linjauspäätöksen mukainen.

16.11.2015 kaupunginhallituksen jaosto käsitteli asiaa ja kehotti tilakeskusta selvittämään alkuperäisen A-vaihtoehdon ja B-vaihtoehdon toiminnalliset, kaavalliset ja taloudelliset toteuttamismahdollisuudet kesäkuun 2016 loppuun mennessä.

Kannatusyhdistys on pitänyt tärkeänä, että

– teatterille voidaan rakentaa toiminnan edellyttämät asianmukaiset toimitilat kaupunginhallituksen varaamalle tontille kaupunginsuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavan mukaisesti mahdollisimman pian
– tilat ovat rakennusteknisesti toimivat(esim. ilmastointi, esteetön liikkuminen, logistiset ratkaisut, kehityksen edellyttämä muunneltavuus)
– tilojen tulee olla yleisön kannalta viihtyisät ja arkkitehtonisesti julkisen tilan vaatimukset täyttävät ja turvalliset
– vaihtoehtojen kustannusvertailut ( perustamis- ja käyttökustannukset) tehdään objektiivisesti ja asiantuntijoita käyttäen (esim.tonttivaihtoehtojen maaperätutkimuksilla voidaan selvittää rakentamiskustannusten todellisia eroja)
– teatterin sijoittamisessa on otettava huomioon Tapiolan arkkitehtoninen kokonaisuus ja asemakaavoitukselliset tekijät (esim. museoviraston vaatimukset, kulttuurikeskuksen ilmeen muuttamismahdollisuudet)
– jatkovalmistelua tehdään hyvässä yhteistyössä osapuolten kesken tavoitteena Espoon Kaupunginteatterin – Suomen kansainvälisen teatterin toimintaedellytysten turvaaminen sekä jatkuvan kehittämisen mahdollistaminen nyt ja tulevaisuudessa.

Kannatusyhdistyksen kanta on esitetty teatterisäätiön hallitukselle, elinkeino- kilpailukykyjaoston jäsenille ja tilakeskuksen johdolle.

Valtuustoryhmien johtavia henkilöitä on informoitu kirjeitse ja sähköpostilla. Luottamushenkilöitä on kutsuttu yhdistyksen tilaisuuksiin ja heille on toimitettu yhdistyksen kannanottoja.

Tapahtumat ja muu toiminta

• Kannatusyhdistyksen jäsenkortti toimitettiin jäsenille vuoden toisen jäsenkirjeen yhteydessä.
• ”Kuka pelkää Virginia Woolfia”- näytökseen 25.2 klo 19 kannatusyhdistyksen jäseniä osallistui146. Esityksen jälkeen oli taiteilijatapaaminen.
• 18. – 25.5. 2015 vieraili Revontulihallissa Theatre du Nord Ranskasta näytelmällä ”The Suit”, jonka oli ohjannut maailmankuulu Peter Brook.
• Vuosikokous pidettiin 9.3.2015. Ennen vuosikokouksesta järjestettiin keskustelutilaisuus teatterikritiikistä, johon alustajana toimi teatterikriitikko Maria Säkö.
• Retki Jussi Helmisen ohjaamaan ”Särkelä itte” -esitykseen Lahden kaupunginteatteriin toteutettiin 11.4.2015. Retkelle osallistui 71 henkilöä.
• Breaking the Waves; la 19.9.2015 ja ke 30.9.2015 esityksiin osallistui yhteensä 101 henkilöä.
• Andre Wickström näytökseen ti 20.10.2015 osallistui 17 henkilöä.
• Myrskyluodon Maija-esitys oli Lahden kaupunginteatterissa keskiviikkona 18.11.2015. Osallistujia oli 70.
• Tukikonserttia nro 10 teatteritalon puolesta, ohjelmallista Teatterin tulevaisuus- tapahtumaa, ja pikkujoulua vietettiin lauantaina 28.11.2015. Ohjelmasta ja musiikista vastasivat Raini ja Erkki Sipilä sekä Espoonlahden lukion kuoro. Improvisaatioteatteri Reactori esitti noin puolen tunnin ohjelman. Heikki Pohjala käytti väkevän puheenvuoron teatteritalon puolesta. Osallistujia tilaisuudessa oli 77.
• Kannatusyhdistys on aktiivisesti välittänyt jäsenille tarjouksia teatterin esityksiin.

Julkisuus

Kannatusyhdistys on toimintavuoden aikana toimittanut Länsiväylän toimitukseen tiedotteita ja juttuja sekä valokuvia tapahtumista. Paikallislehden suhtautuminen on ollut periaatteessa myötämielistä mutta palstatilaa ei kulttuuriasioille tahdo löydy. Toimiva ja käyttökelpoinen tiedotuskanava on yhdistyksen omat kotisivut, joiden uudistaminen on käynnistetty. Kotisivujulkaisemista on toimintavuonna lisätty ja tehostettu.

Tiedotuksen lisäämiseksi kannatusyhdistys päätti liittyä Länsiväylän kumppaniksi. Kumppanuus on tarkoitettu paikallisille yhdistyksille, seuroille ja muille ei-kaupallisille toimijoille. Kumppanille avataan oma kumppanisivu, jonne kumppani voi itse päivittää tekstiä, kuvia ja videoita. Kumppanuus on maksutonta. Kumppani voi julkaista muun muassa omia uutisia, tapahtumatietoja ja jäsenesittelyjä sekä ottaa kirjoituksillaan kantaa paikallisiin asioihin.

Länsiväylän Areena-palstalla on julkaistu teatterihankkeesta kirjoituksia, jotka ovat toimintakertomuksen liitteenä.

Tuleva kehitys ja toiminnan haasteet

Teatteritaloasian positiivinen ratkaisu on edelleen kannatusyhdistyksen toiminnan keskeinen tavoite. Kannatusyhdistys seuraa tiiviisti valmistelun etenemistä sekä tukee ja kannustaa valmistelutyöryhmiä ja poliittisia päättäjiä toimimaan niin, että teatterin toimintamahdollisuudet turvataan ja että päätös teatteritalon rakentamisesta Vesiputoustalon tontille tehdään vuoden 2016 aikana.

© 2017 Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenYlös ↑