Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys

Category

Arkisto

Pikkujoulut 11.12.18 ja Renaissance Lab

Leon tervehdys

Yhdistyksen puheenjohtaja Leo Eskola totesi, etteivät Kulttuurikeskuksen ja teatteritalon arkkitehtuurikilpailun ehdotukset ole aivan Vau-arkkitehtuuria, mutta monia hyviä ehdotuksia löytyy. Leo muisteli, miten arkkitehti Juho Grönholm teki aikanaan opinnäytetyön Vesiputoustalon teatteritalosta. Nythän samainen Juho suunnitteli Oodin.

Omana kommenttina toteaisin, että Oodi on Vau-arkkitehtuuria ja kovasti kansainvälisesti ylistetty. Pidän kovasti Finlandiatalon, Musiikkitalon, Oodin, Eduskuntatalon ja radan vieressä olevien rakennusten rajaamasta tyhjästä tilasta, joka korostaa rakennusten kaunista arkkitehtuuria. Tapiolassa jokainen tyhjä tontti on mahdollisimman tehokas ja siksi ruma rakennusoikeus.

Nythän Kulttuuriaukion arkkitehtuurikilpailun ehdotukset ovat nyt kokonaisuudessaan nähtävissä. Lähetin sitä ennen pari ärhäkkää mailia kaupungin virkamies- ja luottamusjohdolle. Viittasin mm Julkisuuslakiin, jonka mukaan vain laissa erikseen määritellyt asiakirjat ovat salaisia. Juttu meni tiedoksi Hesariin, joka seuraavana päivänä kirjoitti pääkirjoitusaukeamalle viestiäni tuleva kolumnin Julkisuuslaista. Ajattelin, että nyt riittää. Tähän mennessä Tapiolassa on rikottu Kuntalakia, kun ei ole noudatettu poliittisten elinten päätöksiä, ja asukkaita ei ole otettu mukaan valmisteluun. Teatterisäätiö itse on kyllä ollut vähän lepsu, koska Hallintolain mukaan sen asianosaisena olisi pitänyt olla mukana aiemmissa valmisteluprosesseissa. Nyt on mukana.

Minulla oli tarkoitus vertailla näillä sivuilla kilpailuehdotuksia, mutta en ovat niin erilaisia, ettei se oikein onnistu. Käykää itse katsomassa (https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Arkkitehtuurikilpailut) Joissain ehdotuksissa sisäänkäynti teatteriin tapahtuu Kulttuurikeskuksen kautta osassa ei, joissain puretaan Marimekkotalo, joissain ei. Yhdessä korotetaan Kulttuuriskeskuksen toimisto-osaa. Aika suuri osa rakentamisesta tapahtuu maan alla. Uudet ravintolattilat ovat ehdotuksissa eri paikoissa, samoin teatterin toimistotilat. Ulospäin näkyvä ero on, miten teatteritorni on ”maastoutettu” ja miten sen ympäröivä tila on hyödynnetty. Kulttuurikeskuksen seiniä ei pureta, muta ikkunoita lisätään. Teatterisäätiö ottaa kantaa ehdotuksiin.

Mutta takaisin pikkujouluihin. Leo muisteli myös miten vuonna 2008 annettiin kaupunginhallitukselle 8000 nimen adressi teatteritalon puolesta. Eli kymmenen vuotta sitten. Nyt kun Leon ystävä teki kaupungille esityksen Tapiolan uimahallin uudelleen rakentamisesta ja 50 m:n radasta, meni esitys läpi viikossa. Kulttuuri- ja liikuntahankkeilla on hieman eri aikataulut Espoossa.

Itse yritin Länsiväylään juttua, jossa Uimahalli olisi muutettu kirjastoksi ja uusi uimahalli olisi rakennettu urheilupuistoon, minne se kuuluu. On mielenkiintoista nähdä, puretaanko Suomen kansallismaisemaan kuuluva uimahalli.
Apropo Länsiväylä. Ikävä sanoa, että me teatterin puolustajat emme ole saaneet enää juttujamme läpi Länsiväylään, kun kehtasin valittaa Julkisen sanan neuvostoon pääkirjoituksen (Riita kaataa Espoon teatterin) asenteellisuudesta monista asiavirheistä (esim: Museovirasto puoltaa Vesiputoustalon tontille asuntoja).

Vielä Lopuksi Leo kiitti yhdistyksen talkootyöhön osallistuneita vapaaehtoisia ohjelmien myyjiä. Ja toivotti jäsenille Hyvät Joulut

Marikan tervehdys

Kun teatterinjohtaja odotti edelleen konetta Puolassa, niin häntä tuurasi markkinointi- ja tiedotuspäällikkö Marika Agarth.

Marika kertoi Globe Art Pointi esityssarjasta. Teatteri on tarjonnut vain tilat näille ulkomaalaisperäisille taiteilijoille. Renaissance Labin esiintyjät olivat tavanneet toisensa edellisenä keskiviikkona ja alkoivat valmistella esitystä perjantaina. Teatterillakaan ei ollut siten hyvissä ajoin etukäteen tietoa ja kuvia esityksestä.

Marika kävi läpi kevään esityksiä. Niistä löytyy lisätietoa teatterin www-sivuilta ja vuoden alussa jaettavasta teatterin ohjelmasta. Tulossa on todella mielenkiintoinen kausi. Esitystalouskin jatkuu vielä ensi vuoden alussa.

Renaissance Lab

Useimmat syksyn Globe Art Pointin esitykset saivat ylistäviä arvosteluja Hesaria myöten. ”Renesanssilaboratorio” ei kuulu niihin. Lyhyt valmisteluaika valitettavasti näkyi. Mentiin yli sieltä missä aita on matalin. Teatteriesitykset vaativat ajan myötä tapahtuvaa kypsyttelyä. Se taas näkyi huikeasti seuraava illan esityksestä Pursuit of Happines. Tykkäsin kovasti.

Ikävä sanoa, mutta Renaissance Lab oli kunnianhimoton yritelmä. Alussa esitettiin tuttuja faktoja ja videohaastatteluja digitaalisuudesta ja puhutettiin yleisöä. Osa aikaa meni, kun yksi esiintyjä ja yleisön edustaja katselivat hologrammilaseilla ja napsuttelivat sormiaan. Yleisö vähän hermostui ja näyttelijäkin pyysi anteeksi, kun näytelmä vielä jatkui.

Näytelmästä olisi kyllä saanut hyvänkin. Lopussa ollut tanssi digiavaruudessa oli sitä mitä toivoin. Oletin etukäteen, että näytelmä perustuu uuden digitekniikan hyväksikäytölle. Eli se ei olisi esityksen aihe, vaan väline esityksen tekoon.

 

Juhani Hakala

Kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun kilpailuehdotukset

Espoon kaupunki etsii Kulttuuriaukion ja Kulttuurikeskuksen sekä niiden ympäristön kehittämiseen ratkaisua arkkitehtuurikilpailulla. Kilpailuun valittujen viiden suunnitteluryhmän työt ovat nyt nähtävillä, ja niitä voi kommentoida 17.12.2018 saakka (www.espoo.fi/kulttuuriaukio).  Palkintolautakunnalla on mahdollisuus käyttää yleisön palautetta arviointityönsä tukena.

Voittajalta edellytetään korkeatasoista, tulevaisuuteen katsovaa ratkaisua

Kilpailuehdotuksensa lähettäneet ryhmät ovat tehneet ansiokasta työtä ja tuoneet ratkaisuissaan esiin monia kiinnostavia näkökulmia. Palkintolautakunnan puheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen, että aihetta on tutkittu monipuolisesti ja perusteellisesti”, toteaa Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo.

”Kiinnitämme kilpailutöiden arvioinnissa huomiota siihen, kuinka hyvin ehdotukset liittyvät ympäristöönsä ja ympäristön toimintoihin. Edellytämme toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja vahvasti tulevaisuuteen katsovaa ratkaisua, joka huomioi Tapiolan perinteen, perheet ja lapset sekä Kulttuurikeskuksen arkkitehtoniset arvot.”

Tavoitteena on saada voittaja selville tammi–helmikuun 2019 aikana. Tuloksen perusteella palkintolautakunta antaa suosituksensa kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön kehittämiseen.

Kulttuuriaukiosta halutaan Tapiolan keskustaa elävöittävä korkeatasoinen alue, joka tarjoaa elämyksiä ja toimintaa kaiken ikäisille. Kulttuurikeskus on tavoitteena muuttaa nykyistä monipuolisemmaksi kulttuurikeskittymäksi, jonne sijoittuvat myös Espoon kaupunginteatterin uudet tilat.

Kilpailu koskee aluetta, joka sisältää nykyisen Kulttuurikeskuksen ja Kulttuuriaukion sekä aukiota ympäröivät kulttuuriaukiottelit.

Ehdotuksiin voi tutustua osoitteessa espoo.fi/kulttuuriaukio. Palkintolautakunnalla on mahdollisuus käyttää yleisön palautetta arviointityönsä tukena.

 

Kulttuuriaukion kilpailu

Kilpailuehdotus λ

 

Kilpailuehdotus Uusikuu

Kilpailuehdotus Amfi. Tätä ehdotusta teatteri pitää parhaimpana, samoin Tapiolan Kilta.

Kilpailuehdotus Vaarallinen Juhannus. Tämä oli teatterin mielestä toiseksi paras ehdotus.

Kilpailuehdotus Play

 

 

 

Nunnia ja konnia

 

Kotimatkalla Lohjalta puheenjohtaja kertoi minun kirjoittavan tämän jutun. Se oli yllätys minullekin, mutta painostuksen edessä…..:-)

Teatterista

Lohjan teatterin konsepti on mielenkiintoinen, se on ammattijohtoinen harrastajateatteri. Näytelmiä on 2-3/ kausi. Näyttelijät saavat 100 €:n stipendin yhdestä näytelmästä, joten raha ei taatusti ole motivaation tuoja, vaan halu näytellä. Nunnissa ja konnissa oli varmaan ehkä 30 näyttelijää. Kuulemma harjoitusohjelma on tiukka ja se kyllä näkyi näyttelemisen ja laulun tasossa. Teatterin merkitys on varmasti suuri Lohjan kulttuurielämässä.
Lohjan Teatterin näyttelijät ovat suurimmaksi osaksi Lohjan Harrastajanäyttelijät ry:stä, jossa jäseniä on runsaat 100 iältään 15-75 -vuotiaita.

Lohjan Teatteri on perustettu 1967. Sen juuret juontavat vuosisadan alun näytelmäseurasta (1905) ja rekisteröidystä Lohjan Työnväen näyttämöstä. Vuodesta 1998 Lohjan Teatteri on ollut kaupungin sivistystoimen alainen yksikkö. Sen henkilökuntaa ovat johtaja-ohjaaja, teatterisihteeri, lavastaja-valoajaja ja puvustaja-kahviovastaava.

Nunnista ja konnista

Nunnat olivat loistavia ja hyviä laulajia. He voittivat katsojien sydämet välittömyydellään. Konnat vähän kyllä näyttelivät yli, olivat turhan naivin farssimaisia. Jotenkin heidän kohtauksensa olivat eri tasolla kuin muu näytelmä. Nunnat voittivat 10-0. He olivat aitoja. Miehet näyttelivät roistoja. Mietin kuitenkin, miten minä olisi rosvoja ohjannut, muokattava materiaali kun on annettu.

Käytävällä kuulin muutamasta suusta: ”Nunnat pelastivat näytelmän”.

Jos esitys olisi ohjattu 1960-luvulla, olisi ohjaaja oikeudessa Jumalanpilkasta. Minusta Jumala ei varmastikaan pahastu, jos häntä ilolla palvellaan. Ilman tiukkoja muotoja ja sydämestä. Kieli ja käsitteet ovat kuitenkin ihmisen keksimiä. Jumalalla ei ole käsitteitä. Vain rakkaus.

Näytelmän sanoma oli roistopomon lauseessa ”jokaisella on oma totuutensa, jota he noudattavat”. Tuli Trump mieleen.

Niin kauan, kun katselemme maailmaa värillisten silmälasien kautta, emme näe maailmaa, vaan oman napamme. Rakkaus ei elä siinä navassa. Silmälaseja värittävät omat kokemuksemme: hyvät ja pahat. Suhtaudumme maailmaan aiempien kokemustemme kautta. Henkisen tien alku on henkisen tasapainon saavuttaminen. Silloin voimme ottaa asiat asioina, ihmiset ihmisinä, ei huonoina eikä hyvinä.

Kotimatkalla puheenjohtaja kertoi teatterimme kevätkaudesta, joka on jo uuden johtajan valitsema. Tosin ensi syksyn oma tuotanto on vielä edellisen johtajan valitsema. Tämä kertoo, kuinka kauan ennen esitystä näytelmät on varattava.

Keväällä on neljä omaa tuotantoa aikaisemmasta poiketen. Taloudellisesti se on järkevää, ettei olla yhden näytelmän/kausi tuoton tai tappion varassa.

Puheenjohtaja oli jo nähnyt arkkitehtuurikilpailun tulokset ja suhtautui asiaan luotattavaisin mielin. Viiden kilpailuehdotuksen pitäisi tulla kaupungin www-sivuille, mutta ennakkotiedoista poiketen ei ehkä näyttelytilaan.

25.11.18

Juhani Hakala

Kaupunginhallituksen lausunto Kulttuurikeskuksen suojelusta

Kaupunginhallitus on 5.11.18 antanut ELY-keskukselle lausunnon Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojelusta.

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.11.2018/Pykälä 355

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Espoon Kulttuurikeskusta ja sen ympäristöä koskevasta suojeluesityksestä ja siihen liittyvästä museoviraston lausunnosta

Valmistelijat / lisätiedot:

Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339

Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan ELY-keskukselle seuraavan lausunnon Espoon kulttuurikeskusta koskevasta Espoon kulttuuriseura ry:n tekemästä suojeluesityksestä sekä siihen liittyvästä museoviraston lausunnosta:

Länsimetron toteuttamisen myötä Tapiolan keskus uudistetaan perusteellisesti vaiheittain niin, että keskus pysyy jatkuvasti toimivana ja elävänä.

Pääosa Merituulentien ympäristön 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista liikerakennuksista puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uusia liike/asuinrakennuksia. Merituulentie rakennetaan tasolle +1, johon tulee bussiterminaali. Metroasema sijaitsee Merituulentien alapuolella.

Merituulentien pohjoispuolelle keskuksen alapuolelle valmistui keväällä 2016 2100 autopaikan keskuspysäköintilaitos ja keskitetyt huoltotilat. Yksi pysäköintilaitoksen sisäänkäynneistä on toteutettu kulttuurikeskuksen viereen. Osa keskuspysäköinnistä toimii myös yhteisväestönsuojana. Metroliikenne käynnistyi marraskuussa 2017. Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat keväällä 2019. Ainoa-kauppakeskuksen toinen vaihe valmistui keväällä 2017 ja kolmas vaihe valmistuu syksyllä 2019. Keskuksessa on vuoden 2018 aikana käynnistynyt myös muita uudistushankkeita, joissa nykyisten rakennusten tilalle rakennetaan uusia liike/asuinrakennuksia. Keskustorni on kuitenkin Tapiolan keskuksen ikoninen maamerkki, jota korkeampia rakennuksia ei keskukseen tule.

Tapiolan perinteinen 1960-luvulla toteutettu ns. Ervin keskusta säilyy ja sitä kehitetään pääosin nykyisen rakennuskannan pohjalta. Kulttuurikeskus ja sen ympäristö kuuluvat tähän Tapiolan keskuksen arvokkaaseen osaan.

Tapiolan keskuksen kehittämisen periaatteena on nyt kolme toiminnoiltaan ja luonteeltaan erilaista vyöhykettä: Merituulentien eteläpuolelle asuntoja, Merituulentien kohdalle ja sen pohjoispuolelle liiketilaa, joukkoliikenteen vaihtoterminaali ja niiden yläpuolisia asuntoja sekä Tapionraitin ja Keskusaltaan ympäristöön kulttuuria, sitä tukevia palveluja ja asumista.

Espoon kulttuurikeskus valmistui Tapiolan keskukseen Keskusaltaan länsireunalle vuonna 1989. Rakennuksen pääsuunnittelija oli arkkitehti Arto Sipinen. Rakennuksessa on kaksi salia, Tapiolasali ja Louhisali, aluekirjasto sekä harjoittelu- ja toimistotiloja. Rakennuksessa toimivat mm. Tapiola Sinfonietta, Espoon kaupunginteatteri, Espoon kaupungin yhteispalvelupiste, Espoon musiikkiopisto, työväenopisto ja ravintola. Kulttuurikeskuksessa on konsertteja, tapahtumia ja näyttelyjä.

Kuvassa on kaupungin oma hahmotelma Kulttuuriaukiosta ennen arkkitehtuurikilpailua.

Espoon kulttuurikeskus on Espoon tärkein ja monipuolisin kulttuurilaitos, jonka tulee jatkuvasti kehittyä ja vastata joustavasti kasvavan, monipuolistuvan ja moniarvoistuvan asukas- ja asiakaskunnan tarpeisiin.

Espoon kaupunginteatterin pysyvää tilaratkaisua selvitettiin useita vuosia. Aikaisemmin kaavailtiin erillistä teatteritaloa Merituulentien eteläpuolelle Vesiputoustalon edustalle. Kokonaisuuden kannalta parhaaksi ratkaisuksi todettiin kuitenkin teatterin tarvitsemien tilojen sijoittaminen kulttuurikeskuksen yhteyteen samaan aikaan, kun kulttuurikeskus peruskorjataan. Samalla kulttuurikeskuksen teatteri- ja konserttisalit taustatiloineen peruskorjataan ja niiden esitystekniikka (teatteri- ja äänitekniikka) uusitaan.

Kulttuurikeskus entistä vahvempana ja monipuolisempana kulttuurikeskittymänä säteilisi ympäristöönsä. Se olisi voimakas piristysruiske Tapiolan arvokkaaseen ns. Ervin keskustaan, esimerkiksi Kulttuuriaukiolle, Keskusaltaalle, Keskustornille, Tapiontorille ja Heikintorille.

Kulttuurikeskus on tulossa peruskorjausikään.

Kaupunginhallitus päätti 5.6.2017 kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen kehittämisen ja suunnittelun suuntaviivoista. Espoon vierailuteatterina toimivan kaupunginteatterin tarvitsemat tilat toteutetaan kulttuurikeskuksen yhteyteen samassa yhteydessä, kun kulttuurikeskus peruskorjataan. Alueen huoltotilat ja niiden ajoyhteydet keskitetään maan alle.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen kehitettiin teatterin toiminnallista konseptia osana kulttuurikeskuksen toiminnallista kokonaisuutta.

Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön kehittämiseksi todettiin parhaaksi menettelyksi järjestää arkkitehtuurikilpailu kulttuurikeskuksen peruskorjauksesta ja laajennuksesta ja kulttuurikeskuksen ympäristöstä (erityisesti Kulttuuriaukiosta), johon liittyvät myös Marimekkotalon, ns. Keilahallin talon sekä Kaupinkallion pysäköintitalon tontit.

Kilpailuun osallistumishakemuksen jättäneistä suunnittelijoista/suunnitteluryhmistä (joihin tulee kuulua myös maisemasuunnittelija) valittiin ilmoitettujen varsin vaativien kriteerien perusteella seuraavat:

– JKMM Arkkitehdit Oy

– Verstas Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit Mustonen Oy, LOCI maisema-arkkitehdit Oy

– Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit NRT Oy

– LPR-arkkitehdit Oy, Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

– Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, Emmi Keskisarja & Janne Teräsvirta Arkkitehtitoimisto & Company Oy

Kilpailu käynnistyi 21.6.2018 ja kilpailuehdotukset tulevat 26.10.2018. Tavoitteena on ratkaista kilpailu helmikuuhun 2019 mennessä.

Kilpailun tarkoituksena on löytää toiminnallisesti monipuolistuvan kulttuurikeskuksen laajennuksen ja peruskorjauksen suunnittelija sekä asemakaavan muutoksen pohjaksi suunnitelma, jonka perusteella kehitetään ja eheytetään Tapiolan Kulttuuriaukion kaupunkikuvallista ja toiminnallista kokonaisuutta sekä lisätään alueen vetovoimaisuutta. Kulttuurikeskuksen monipuolistuminen sisältää erityisesti teatterin käyttöön tulevien tilojen laajentamisen. Keskusaltaan puolen elävöittäminen sekä Tapiolan alkuperäisen suunnittelulähtökohdan, perheiden ja lasten huomioon ottaminen ovat myös keskeisimpiä suunnittelutavoitteita.

Tapiolan kulttuurisen keskuksen kokonaisuudelle haetaan toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja vahvasti tulevaisuuteen katsovaa ratkaisua, joka pohjautuu Tapiolan perinteeseen ja parhaisiin arvoihin.

Kilpailuohjelman mukaan tavoitteena on löytää ratkaisu, jonka pohjalta on mahdollista käynnistää kulttuurikeskuksen uudistamisen suunnittelu ja asemakaavanmuutoksen laadinta koko kilpailualueelle ja joka nostaa esille kulttuurikeskusrakennuksen tärkeimmät arvot suojelutavoitteiden määrittelyn lähtökohdaksi.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 11.6.2018 varata Kulttuuriaukion eteläpuolisen KOy Kulttuuriaukion ja siihen liittyvät yleiset alueet Regenero Oy:lle kiinteistön kehittämiseksi monipuoliseksi ja eläväksi liike/hotellikiinteistöksi osaksi Tapiolan kulttuurista keskusta. Suunnitelmaan liittyy Keskustornin muuttaminen hotelliksi. Varausalue tulee suunnitella arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi ja ympäristöön toiminnallisesti ja esteettisesti hyvin liittyväksi siten, että muodostuu elävää kaupunkiympäristöä, jossa on selkeästi orientoituvat kulkureitit. Suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon, että alue sijaitsee keskeisesti Tapiolan keskuksessa ja Tapiolan rakennetussa kulttuuriympäristössä.

Tapiolan kulttuurisen keskuksen kehittämiselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet, jotka pohjautuvat Tapiolan puutarhakaupungin rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Tapiolan puutarhakaupungin parhaisiin arvoihin. Käynnissä olevalla arkkitehtuurikilpailulla on tässä prosessissa suuri merkitys. Kulttuurikeskus ympäristöineen on keskeisessä asemassa.

Kysymyksessä on monitahoinen kehittämis- ja suunnitteluprosessi, joka pohjautuu rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin ja jossa sovitetaan yhteen erilaisia tavoitteita. Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön asemakaavat tullaan uusimaan ja uudet asemakaavat tulevat olemaan merkinnöiltään ja määräyksiltään varsin yksityiskohtaisia, koska kysymyksessä on jo toteutetun arvokkaan kulttuurirakennuksen ja sen ympäristön kaavoitus. Kulttuurikeskus ei ole nykyisessä asemakaavassa merkitty suojelluksi, mutta laadittavassa uudessa asemakaavassa rakennus tullaan suojelemaan siten kuin kaavoitusprosessin kuluessa oikeaksi nähdään. Asemakaavan laadinta tapahtuu rinnan kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnittelun ja luonnossuunnittelun kanssa. Hyväksyttävä uusi asemakaava tulee yksityiskohdiltaankin vastaamaan kulttuurikeskuksen toteutussuunnitelmia. Kaavoitus tullaan tekemään tiiviissä vuorovaikutuksessa monien sidosryhmien, erityisesti museoviranomaisten kanssa. Kulttuurikeskuksesta ja sen ympäristöstä laaditaan rakennushistoriallinen selvitys.

Espoon kaupungin kanta on se, että kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojelu on perusteltua määritellä alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Avoin vuorovaikutteinen kaavoitusprosessi turvaa kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojeluarvojen säilymisen merkittävästi paremmin ja aidommin kuin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain perusteella tapahtuva suojelu.

Päätös Kaupunginhallitus:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Miksi Kulttuurikeskuksen kohtalo kiinnostaa meitä?

“Kaupunginteatteri”-kansiossa on Espoon kaupunginhallituksen ja Museoviraston toisistaan eroavat lausunnot. Museovirasto haluaa suojella Kulttuurikeskusta ympäristöineen (ml Marimekkotalo), kaupunki haluaa päättää itse suojelusta asemakaavoituksen yhteydessä. ELY-keskus tekee lopullisen päätöksen mm näiden lausuntojen pohjalta ennen 15.3.1919. Päätöksestä voi valittaa Ympäristöministeriöön.

Viistonäkymä kaakosta ve1, Arkkitehtitoimisto SARC

Asian yleistä mielenkiintoa lisää myös Heikintorin suojeluhakemus ja esim. yhteys Kulttuuriaukion ympärille tuleviin toimintoihin. Kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä alue, jonka suojelusta voi päättää Valtioneuvosto. Kaupungilla on tuhannen taalan paikka nostaa Tapiolan keskuksen menetettyä arkkitehtonista arvostusta.

Miksi me olemme kiinnostuneita Kulttuurikeskuksen suojelusta? Teatterirakennushan on päätetty rakentaa Kulttuurikeskuksen viereen. Kulttuurikeskus oli tarkoitus osittain purkaa ja teatterin aulatilat olisivat tulleet Kulttuurikeskukseen, jonka eteis-, naulakko – ja wc-tilat ovat riittämättömät nykyisillekin saleille. Työväenopiston opetustiloja on siirretty pois Kulttuurikeskuksesta tilan puutteen vuoksi. Maan arvostetuimman musiikkiopiston EMO:n opetustilojen puute on katastrofaalinen. Kulttuurikeskusta ja -aukiota ollaan suunnittelemassa tapahtumakeskukseksi, joka tarvitsee riittävät ja illalla auki olevat ravintolatilat. Tapiolan kirjasto on pitkään hakenut riittäviä toimitiloja. Myös teatteri tarvitsee henkilöstön tilat teatterirakennukseen.

Tapiolan projektinjohtaja Mäkisen mukaan Kulttuurikeskusta olisi purettu sen kauneimmilta , eli Keskusaltaan puolelta ja myös Kulttuuriaukion puolelta, jotta em toiminnot mahtuisivat sinne. Myös Marimekkotalo on ilmoitettu purettavaksi. Nämä laajennuspaineet löytyivät myös päättyneen arkkitehtuurikilpailun ohjeista, joissa ei mainita suojeluhakemusta. Ehdotukset tulevat nähtäville toivottavasti marraskuun lopussa.

Nämä seikat olivat mielessäni kun laadin Kulttuurikeskuksen suojeluhakemuksen Espoon Kulttuuriseuran nimissä. Kun Kulttuurikeskus suojellaan, ainoa tapa tarjota em. toiminnoille riittävät tilat, on rakentaa tilat teatterin yhteyteen maan päälle.

Suojeluhakemuksen historiaa

Kaupunginhallitus (2005), Kulttuurilautakunta (2006) ja kaupunginsuunnittelulautakunta (2014), ja kaupunginhallituksen jaosto (2014) päättivät, että teatteritalo tulee Vesiputoustalon viereiselle tontille. Näistä päätöksistä huolimatta virkamiehet valmistelivat salaa teatterin tiloja Kulttuuritorin alle.

Tämä jälkeen kaupunginhallituksen jaosto on käsitellyt asiaa Tapiolan projektinjohtaja Mäkisen esittelystä. Päätösten perustelut ovat olleet ristiriitaisia ja perustuneet väärille tiedoille. Milloin kaupunkikuvallisesti paras paikka on Vesiputoustalon vieressä, milloin maan alla. Asiantuntijalautakuntaa eli Kulttuurilautakuntaa on kuultu vasta kun lautakunta on vaatinut sitä viime vuonna.

Kaupungin tulee oma-aloitteisesti ja aktiivisesti kertoa rakennus- ja kaavahankkeistaan. Kuntalain mukaan ”Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti mm: järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa”. Kulttuurikeskuksen purkamisesta kerrottiin vasta Tapiolan Asukafoorumin ja Killan vaatimuksista, eikä tällöinkään saatu pyynnöistä huolimatta kaupungin johtoa paikalle.

Teatteri on aloitteentekijänä hallintolain tarkoittama asianosainen. Hallintolain mukaan ”Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.” Tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu lupauksista huolimatta.

Kaupunginvaltuustossa pyydettiin virkamiehiltä selvitystä, miksi em päätöksiä ei ole noudatettu ja miksi kaavaa ei ole tuotu valtuuston vahvistettavaksi, ja miksi asukkaita ei ole kuultu. Monesta kaupunginvaltuuston valmisteluun palautuksesta huolimatta virkamiehet kieltäytyivät vastaamasta kysymyksiin.

Kun vielä tuli tietoon Kulttuurikeskuksen purkamistavoitteet, Espoon Kulttuuriseurassa todettiin, että Tapiolan asioihin ei pysty vaikuttamaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla Espoossa. Siksi jäi ainoaksi mahdollisuudeksi hakea Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojelua. Kulttuuriseura ja Kannatusyhdistys järjestivät hakemuksesta lehdistötilaisuuden.

Asiat saivat yhä hämmästyttävämpi käänteitä. Hakemus ”katosi” Ely-keskuksessa juuri kun kaupunginhallituksen jaosto käsitteli alueen rakentamista. KH:n jaostolle valehdeltiin, ettei tällaista hakemusta ole jätetty. Myös Ely väitti näin. Valitimme asiasta Ympäristöministeriöön. Ely-keskuksen virallisen selityksen mukaan hakemus oli kyllä jätetty, mutta joutui ”vahingossa” suljettuun tilaan. Soitimme Ely:n kirjaajalle heti jaoston kokouksen jälkeen ja kerroimme, että meillä on vastaanottokuitti. Kirjaaja vastasi hyvin vaikeana, että tuossahan se hakemus on ollut hänen pöydällään.

Ely-keskus kieltäytyi myös antamasta lain edellyttämää toimenpidekieltoa hakemuksen käsittelyn ajaksi. Ympäristöministeriö katsoi, että Ely-keskus tulkitsee lakia väärin ja toimenpidekielto annettiin.

Ely-keskuksen ja kaupungin kiinteitä välejä kuvaa hyvin se, että jo samana kesänä Tapiolan projektinjohtajan Mäkisen mukaan Ely ei tule antamaan suojelupäätöstä. Hän väitti myös, että Museovirasto vastusti Vesiputoustalon tonttia. Väite meni Länsiväylän pääkirjoitukseen, josta Julkisen Sana neuvosto huomautti lehteä, varmistuttuaan ensin Museovirastosta, ettei se ollut antanut väitettyä lausuntoa. Arkkitehti Sipinen taas ärtyi Mäkisen väitteestä, että hän olisi antanut Kulttuurikeskuksen purkamisesta lausunnon.

Tekstistä vastaa allekirjoittanut

Juhani Hakala

8.11.2018

Museoviraston lausunto Kulttuurikeskuksen suojelusta

Espoon Kulttuurikeskuksen suojeluhakemuksen vuoksi Museovirasto on antanut ELY-keskukselle seuraavan lausunnon 14.6.2018.

 

EHDOTUS SUOJELUN KOHDENTAMISEKSI JA TAVOITTEIKSI

Kulttuurikeskuksesta eikä Marimekkotalosta ole käytettävissä rakennushistoriallista selvitystä. Museovirasto on arvioinut kohdetta paikan päällä 2017 – 2018 suojelutavoitteiden määrittelemiseksi.

Koska alueelle ja rakennuksiin on suunnitteilla muutoksia, joiden toteuttaminen vaatinee asemakaavamuutoksen, tulee siinä yhteydessä selvitettäväksi suojelutarve maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Suunnittelun pohjaksi kohteesta on laadittava rakennushistoriallinen selvitys. Espoon kulttuurikeskuksen valtakunnallinen merkitys ja sisätiloihin ulottuvat arvot täyttävät kuitenkin myös rakennusperintölain 2 §:n edellytykset kohteen suojelemiseksi.

Suojelutavoitteet kohdistuvat erityisesti Espoon kulttuurikeskuksen ulkoasuun, rakennusrunkoon, keskeisiin sisätiloihin kiinteine sisustuksineen sekä lähiympäristöön, joka käsittää Kulttuuriaukion sekä Aarne Ervin aukiolla sijaitsevan amfin ja vesiputouksen. Ympäristön luonne perustuu pintamateriaaleihin, istutuksiin,  alaistusratkaisuihin sekä erilaisiin rakenteisiin, kuten portaisiin ja muureihin.

Rakennuksen ulkoasu muodostuu julkisivun ja vesikaton rakennusosista, yksityiskohdista, materiaaleista ja värityksestä. Julkisivuaukkoihin liittyvät rakennusosat eli ikkunat ja ovet ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen ja yksityiskohtineen. Tämä koskee myös tuulikaappeja.

Rakennusrunko käsittää kantavan rungon perustukset, ulkoseinät, pylväät sekä ala-, väli- ja yläpohjat. Seinäpinnoista sisäänvedettyjen alakattojen tilallisuutta muodostava rakenne on osa rakennusrunkoa.

Keskeiset sisätilat ja kiinteä sisustus on yksilöity alla. Kiinteä sisustus käsittää rakennusosat, kalusteet, materiaalit, yksityiskohdat, kiinteät valaisimet ja värityksen. Kulttuurikeskuksessa on säilynyt myös runsaasti sinne suunniteltua irtainta sisustusta, jota on suositeltavaa vaalia osana interiööriä. Tällaisia kalusteita ovat erityisesti aulatilojen penkit sekä lämpiöiden tarjoilukalusteet.

Kulttuurikeskuksen keskeisiä sisätiloja ja kiinteää sisutusta on seuraavasti:

Keskeiset sisätilat:
 1. kerroksen pääaula ja siihen avoyhteydessä olevat aula-ja lämpiötilat eri kerroksissa
 Tapiolasali ja Louhisali
 kirjaston avoin yleisötila 1. kerroksessa
Kiinteä sisustus:
 seinien ja kattojen materiaalit ja väritys
 lasiväliseinät
 seinissä ja alas laskettujen kattojen pystyreunoissa olevat puuritilät
 alakattojen jäsentelyperiaate levyillä ja ritilöillä
 luonnonkivi-, puu- ja mosaiikkibetonilattiat
 puiset väliovet heloineen
 portaisiin, ikkunaseiniin, valoaukkoihin, parviin ja parvekkeisiin liittyvät kaiteet
 tiloissa olevat porraskäynnit rakennusosineen materiaaleineen ja yksityiskohtineen
 naulakot ja niiden edustiskit, tarjoilukalusteet, info-, lippu ym. palvelutiskit
 erityyppisillä valaisimilla luotu valaistusperiaate
 Tapiolasalissa lisäksi seinissä ja katossa oleva puuverhottu rakennelma, parvet, parvekkeet, esiintymislava sekä         penkistö niihin liittyvine lattian porrastuksineen

Marimekkotalon säilymistä puoltaa ennen kaikkea sen kaupunkikuvallinen merkitys Kulttuuriaukiolle sekä arkkitehtoninen yhdenmukaisuus kulttuurikeskuksen kanssa.

Suojeluratkaisuja ja suojelumääräyksiä harkittaessa on otettava huomioon seuraavat tavoitteet:

– Kulttuurikeskusta lähiympäristöineen hoidetaan ja käytetään siten, ettei kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostyöt perustuvat kohteen arkkitehtuurin, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen ja huomioimiseen.
– Kulttuurikeskuksen ulkoasu ja rakennusrunko säilytetään.
– Aukiotila säilytetään pääsääntöisesti avoimena kulttuurikeskuksen edusaukiona. Sinne voidaan kuitenkin sijoittaa kulttuurikeskuksen toimintaan kytkeytyvää ja sille selkeästi alisteista rakentamista.
– Keskeiset sisätilat ja kiinteä sisustus säilytetään.
– Rakennusosia korjataan ja tarvittaessa uusitaan siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistä toteutusta.
– Rakennuksessa voidaan tehdä välttämättömiä rakennus- ja taloteknisiä sekä käytön edellyttämiä kohtuullisia muutoksia, edellyttäen että ne ovat kohteen arkkitehtuurin kannalta mahdollisia.

Pääjohtaja Juhani Kostet
Intendentti Elisa El Harouny

Eskatekan uutisia

Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön arkkitehtuurikilpailu päättyy 26.10. Kilpailuehdotukset tulevat nähtäväksi marraskuun alussa Kulttuurikeskusta vastapäätä olevaan Keilahallin taloon. Tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin.

Kulttuurikeskusta on haettu suojeltavaksi. Suojelupäätöksen pitää tulla lain mukaan 15.3.19 mennessä.

Uuden talon pitää valmistua ehdottomasti vuonna 2025, koska Revontulihalli on huonossa kunnossa. Esim. teatterin toimistossa ei ole putkirikon vuoksi tällä hetkellä lämmitystä. Kaupunginvaltuutetuillekin kerrottiin teatterin tavoitteista 13 asteen lämmössä.

Kannatusyhdistyksenkin jäsenet saivat hakea kertomaan omista seksikokemuksistaan teatterin lavalla 15-17.11.18 (All the Sex I’ve Ever Had, kaikki mun seksini). Hakijoita oli 16, heistä 6 valittiin. Pettyneille kerron, että työryhmä painottaa ryhmän monimuotoisuutta seksin näkökulmasta ja pyrki kokoamaan mahdollisimman erilaisia tarinoita ja ihmisiä yhteen. Työryhmä haluaa, että mahdollisimman moni näkökulma tulee kuulluksi, jotta esityksellä on mahdollisuus koskettaa suurta yleisöä.

Kannatusyhdistyksen jäsenille tarjottiin myös mahdollisuutta päästä osallistumaan ja esiintymään ammattilaisten ohjauksessa ja kertomaan Espoon Kaupunginteatterin näyttämöllä tarinoita suomalaisesta identiteetistä ensi vuoden maalis-huhtikuussa.

Hakijoita oli toista sataa, 80 kutsuttiin koe-esiintymisiin ja 15 valitaan. Naiset halusivat puhua seksistä, miehet historiasta.

Suomen historia –esityksen käsikirjoitus on tehty Petri Tammisen samannimisen kirjan pohjalta. Esityksen ohjaa Erik Söderblom ja koreografina toimii Hanna Brotherus.

Suomen historia

Päivä jolloin Kekkonen haudattiin ja kili kuoli – Tammisen Suomen historia vie kansallisen muistin ytimeen ja laitamille.

Kun poika tulee rintamalta kotilomalle, äiti joutuu miettimään, mihin pojan huoneeseen majoitettu venäläinen sotavanki pannaan. Nuoret miehet nukkuvat samassa kamarissa. Loman jälkeen poika palaa sotimaan ja sotavanki peltotöihin.

Petri Tammisen kerrotuista muistoista kirjoittama maamme historia karistaa pölyt jaloistaan ja uhmaa lajityyppiä olemalla hauska ja haikea, riemastuttava ja henkilökohtainen. Tarinat polveilevat itsenäistymisestä tähän päivään. Kekkonen ehtii nousta valtaan, hallita, kuolla, ja saada siinä välissä kudotun sinivalkoisen pipon.

Juhani Hakala

Global Art Poin Espoossa

Espoon kansainvälinen teatteri alkaa muistuttaa nimeään. Tarjolla on tänä syksynä uuden johtajan hankkimia todella korkeatasoisia kansainvälisiä vierailuja. Niitä täydentää  esityssarja, jossa esiintyvät Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset taiteilijat. Myöhemmin marraskuussa koetaan värejä -Experience colours.

Ulkomaiset taiteilijat kokoava Globe Art Point on Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten, eri alojen taiteilijoiden ja taidetyöntekijöiden syksyllä 2016 Helsingissä perustama yhdistys. Globe Art Point edistää maamme taide- ja kulttuurialan monimuotoisuutta ja uusia yhteistyön muotoja. Espoon 6 esityksen esityssarja (löytyy teatterin sivuilta)on ensimmäinen osa yhdistyksen GAP LAB-projektia, joka toteutetaan 2018-2020 Suomen Kulttuurirahaston avustuksella. Projektin tavoite on edistää taiteellisesti korkeatasoista sekä kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoista yhteistyötä eri taustaisten taiteilijoiden, suomalaisten taidelaitosten sekä erilaisten yleisöjen välillä.

Kaikki ehdolla olleet korkeatasoiset esitykset eivät mahtuneet aikataulusyistä.

Esityksiin liittyi seminaari teatterilla 25.9, jossa keskusteltiin ulkomaisten taiteilijoiden asemasta Suomessa sekä Espoossa toteutettavasta pilottihankkeesta.

Paneelikeskustelijoita. Vas moderaattori Martina Marti, teatterinjohtaja Erik Söderblom, ääni- ja mediataiteilija Ava Grayson ja kuvanveistäjä, tutkija Andy Best Dunkey, kaksi viimeksi mainittua Aalto Yliopistosta.

Keskusteluun osallistui myös Teemu Mäki Espoon esityskokonaisuuden tuottaja, Tiina Kasvi kulttuuripäällikkö Espoo, Reetta Kalaoja Emman Intendentti ja David Kozma, teatteriohjaaja ja puheenjohtaja Globe Art Point.

Miksi Espoossa? Siksi, että meillä on maan ainoa kansainvälinen teatteri. Siksi, että ulkomaalaisten osuus Espoossa on 13,5 %, eli kaksinkertainen maan keskiarvoon. Osuus tulee kasvamaan Espoossa. Siksi, että myös englanti on Espoossa virallinen asiointikieli. Meillä on myös 6000 venäläistä ja kiinalaisten yhteisö Otaniemessä. Hekin tarvitsevat kulttuuripalveluja kielellään.

Siksi Espoossa, että meillä on kokemusta. Kirjastoissamme on jo töissä maahanmuuttajia eri kieliryhmistä. Siksi, että Espoo suosii eri taidealojen yhteistyötä. Kaupunki tarjoaa alustan kaikelle tälle toiminnalle. Mahdollistaa asioita. Edistää eri taidealojen yhteistyötä.

Ulkomaiset taiteilijat maksavat veronsa Suomeen, mutta eivät saa palveluja vastineeksi. Apurahalomakkeet ovat usein vain suomeksi ja ruotsiksi. Akateemisten ja kielivaatimusten vuoksi he eivät voi päästä kulttuurin virkoihin jne. Kun he ottavat Suomen ansalaisuuden ongelmat poistuvat.

Keskustelussa puhuttiin Suomen aiemmin vähistä yhteyksistä ulkomaailmaan. Kolonialismia on tavattu Suomen historiassa vain kerran, kun eräät tahot lähtivät tekemään Suur-Suomea. Liikeyritykset ovat edelläkävijöitä kansainvälistymisessä, kulttuuri tulee jälkijunassa.

Yksiarvoinen yhteiskunta herättää vihaa muita arvoja edustavia ihmisiä kohtaan. Moniarvoinen yhteiskunta lisää dialogia ja siksi ymmärrystä eri arvojen välillä – myös rakkautta, kun opitaan kuuntelemaan ja kuulemaan.

Juhani Hakala

Haluatko osaksi Suomen historiaa?

Espoon Kaupunginteatteri hakee Suomen historia -tuotannon esiintyjät ei-ammattilaisten joukosta. Tule mukaan!

Sinulla, teatterin ystävä ja katsoja, on nyt mahdollisuus päästä osallistumaan ja esiintymään ammattilaisten ohjauksessa ja kertomaan Espoon Kaupunginteatterin näyttämöllä tarinoita suomalaisesta identiteetistä.

Suomen historia –esityksen käsikirjoitus on tehty Petri Tammisen samannimisen kirjan pohjalta. Esityksen ohjaa Erik Söderblom ja koreografina toimii Hanna Brotherus.

Esitystä harjoitellaan 12.–18.12.2018 ja 18.2.–12.3.2019.

Näytöksiä on 10: ensi-ilta on 13.3.2019 ja muut näytökset 14., 26., 27.3. ja 5., 6., 12., 13., 24. ja 26.4.2019

Jos olet täyttänyt viisikymmentä vuotta, kiinnostunut esiintymisestä, ehkä myös laulanut kuorossa, tanssinut ja liikkunut ja yllä mainitut harjoitus- ja esitysajankohdat sopivat sinulle, tämä on sinun juttusi.

Lähetä lyhyt kuvaus itsestäsi, valokuvasi ja yhteystietosi 30.9.2018 mennessä osoitteeseen suomenhistoria@espoonteatteri.fi. Voit mainiosti vihjaista tuotannosta myös ystävällesi.
Vastauspostissamme saat lisää tietoa koe-esiintymistilaisuudesta, jonka järjestämme lauantaina 6.10.2018 ja jonka perusteella määräytyy lopullinen esiintyjäryhmä.
Osallistumisesta tuotantoon maksamme pienen palkkion.

Odotamme yhteydenottoasi!

Suomen historia

Päivä jolloin Kekkonen haudattiin ja kili kuoli – Tammisen Suomen historia vie kansallisen muistin ytimeen ja laitamille.

Kun poika tulee rintamalta kotilomalle, äiti joutuu miettimään, mihin pojan huoneeseen majoitettu venäläinen sotavanki pannaan. Nuoret miehet nukkuvat samassa kamarissa. Loman jälkeen poika palaa sotimaan ja sotavanki peltotöihin.

Petri Tammisen kerrotuista muistoista kirjoittama maamme historia karistaa pölyt jaloistaan ja uhmaa lajityyppiä olemalla hauska ja haikea, riemastuttava ja henkilökohtainen. Tarinat polveilevat itsenäistymisestä tähän päivään. Kekkonen ehtii nousta valtaan, hallita, kuolla, ja saada siinä välissä kudotun sinivalkoisen pipon.

Otava

 

Testaa tietosi teatterista

TEATTERIVISAN PALKINNOT ON ARVOTTU

Esirippu auki- tapahtumaan Revontulihallilla osallistui 350 henkilöä, joista kannatusyhdistyksen järjestämään Teatterivisaan vastasi 93 henkilöä.
Teatteri kiinnostaa ja vastaajien tietämys teatteriasioista oli hyvä. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin 5 kpl kirjakasseja, jotka lahjoitti Akateeminen kirjakauppa.
Kirjakassit voittivat
Kirsi Hasu
Leena Kangassalo
Leena Lahti
Heikki Pohjala
Ulla Puha
Kannatusyhdistys onnittelee voittajia ja kiittää kaikkia osallistujia. Voittajille on ilmoitettu asiasta sähköpostitse.

 

Esirippu auki-tapahtumassa 25.8 sai vastata teatterilla oheiseen kyselyyn.

TESTAA TIETOSI TEATTERISTA!

Kaikkien vastaajien kesken arvotaan 5 kpl kirjakasseja. Palkinnot arvotaan 25.8. klo 15. Voittajiin otetaan yhteyttä. Oikeat vastaukset alla.

1. Kuka seuraavista henkilöistä ei ole ollut Espoon kaupunginteatterin johtaja?
Maija-Liisa Marton
Georg Dolivo
Erik Söderblom
Jussi Helminen

2. Missä seuraavista näytelmistä Satu Silvo ei ole näytellyt Espoon kaupunginteatterissa?
Herrojen Eeva
Syyssonaatti
Kuka pelkää Virginia Woolfia?
Herrat päättää

3. Syyskauden näytelmä Revontulihallissa on
Esitystalous 1
Esitystalous 2
Esitystalous 3
Seuraava ihmisvihaaja

4. Mikä seuraavista näytelmistä ei ole syyskauden ohjelmistossa Espoon kaupunginteatterissa?
Lumikuningas ja Musta Madonna
Coco Chanel
Pieni eläin
Huojuva talo

5. Kuka seuraavista henkilöistä ei esiinny syksyn Esitystaloudessa?
Juha Jokela
Ria Kataja
Vera Kiiskinen
Martti Suosalo

6. Mikä seuraavista ei ole Espoon Kansainvälisen teatterin syksyn yhteistyökumppani?
Aalto-yliopisto
Kauppakorkeakoulu
EMMA
Tapiola Sinfonietta

7. Mikä seuraavista ei ole ollut Espoon kaupunginteatterin esityspaikka?
Revontulihalli
Louhisali
Metroareena
Espoon Honkamaja

8. Mikä seuraavista ei ole ollut Espoon kaupunginteatterin ohjelmistossa?
Raaka peli
Raivokabaree
Ihmisvihaaja
Teatteritalotragedia

9. Mikä seuraavista ei ole ollut iäisyyskysymys Espoossa?
Weegee-talon rakentaminen
Tapiolan Uimahallin korjaus
Kaupungintalon purkaminen
Teatteritalon rakentaminen

10. Espoon kaupunginteatteri täyttää ensi vuonna
10 vuotta
20 vuotta
30 vuotta
40 vuotta

Haluan jatkossa Espoon kaupunginteatterin sähköisiä uutiskirjeitä
Haluan liittyä Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen jäseneksi
Osallistun vain arvontaan

Jos haluat osallistua arvontaan tai haluat uutiskirjeen, niin anna seuraavat tiedot
Nimi:¬¬¬¬¬_________________________________________________________________________
Sähköpostiosoite: _______________________________________________________________
Puhelin: _______________________________________________________________________

Jos haluat liittyä kannatusyhdistyksen jäseneksi, niin täytä vielä seuraavat tiedot
Osoite________________________________________________________________________
Allekirjoitus____________________________________________________________________

Yhteistyössä Espoon Kaupunginteatterin kannatusyhdistys ja Akateeminen kirjakauppa

 

Vastaukset:

1, Dolivo oli Espoon kulttuurijohtaja.

2. Herrat päättää ei ole näytelmä, vaan kunnallispolitiikkaa.

3. Esitystalous III Radio

4. Pieni eläin on Seela Sellan huikean suosion saanut monologi

5.Juha Jokela ei näyttele kuten muut nimet Esitystaloudessa, vaan on ohjannut ja kirjoittanut näytelmän.

6. Kauppakorkeakoulu ei ole yhteistyökumppani, koska teatteri osaa taloushommat muutenkin.

7. Metroareenalla ei vietetty häitä. Johtuvatkohan Areenan talousongelmat juuri tästä.

8.Teatteritalotragedia kyllä aiheutti muiden vaihtoehtojen tunteita, mutta tragediaa ei esitetty teatterin lavalla.

9. Viimeinen merkittävä Espoon kulttuurihanke Weegee-talo saatiin aikaan melko nopeasti

10. Teatteri perustettiin vuonna 1989. Siitä saat laskea teatterin iän.

© 2019 Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenYlös ↑