Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys

Category

Arkisto

Pikkujoulut 11.12.18 ja Renaissance Lab

Leon tervehdys

Yhdistyksen puheenjohtaja Leo Eskola totesi, etteivät Kulttuurikeskuksen ja teatteritalon arkkitehtuurikilpailun ehdotukset ole aivan Vau-arkkitehtuuria, mutta monia hyviä ehdotuksia löytyy. Leo muisteli, miten arkkitehti Juho Grönholm teki aikanaan opinnäytetyön Vesiputoustalon teatteritalosta. Nythän samainen Juho suunnitteli Oodin.

Omana kommenttina toteaisin, että Oodi on Vau-arkkitehtuuria ja kovasti kansainvälisesti ylistetty. Pidän kovasti Finlandiatalon, Musiikkitalon, Oodin, Eduskuntatalon ja radan vieressä olevien rakennusten rajaamasta tyhjästä tilasta, joka korostaa rakennusten kaunista arkkitehtuuria. Tapiolassa jokainen tyhjä tontti on mahdollisimman tehokas ja siksi ruma rakennusoikeus.

Nythän Kulttuuriaukion arkkitehtuurikilpailun ehdotukset ovat nyt kokonaisuudessaan nähtävissä. Lähetin sitä ennen pari ärhäkkää mailia kaupungin virkamies- ja luottamusjohdolle. Viittasin mm Julkisuuslakiin, jonka mukaan vain laissa erikseen määritellyt asiakirjat ovat salaisia. Juttu meni tiedoksi Hesariin, joka seuraavana päivänä kirjoitti pääkirjoitusaukeamalle viestiäni tuleva kolumnin Julkisuuslaista. Ajattelin, että nyt riittää. Tähän mennessä Tapiolassa on rikottu Kuntalakia, kun ei ole noudatettu poliittisten elinten päätöksiä, ja asukkaita ei ole otettu mukaan valmisteluun. Teatterisäätiö itse on kyllä ollut vähän lepsu, koska Hallintolain mukaan sen asianosaisena olisi pitänyt olla mukana aiemmissa valmisteluprosesseissa. Nyt on mukana.

Minulla oli tarkoitus vertailla näillä sivuilla kilpailuehdotuksia, mutta en ovat niin erilaisia, ettei se oikein onnistu. Käykää itse katsomassa (https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Arkkitehtuurikilpailut) Joissain ehdotuksissa sisäänkäynti teatteriin tapahtuu Kulttuurikeskuksen kautta osassa ei, joissain puretaan Marimekkotalo, joissain ei. Yhdessä korotetaan Kulttuuriskeskuksen toimisto-osaa. Aika suuri osa rakentamisesta tapahtuu maan alla. Uudet ravintolattilat ovat ehdotuksissa eri paikoissa, samoin teatterin toimistotilat. Ulospäin näkyvä ero on, miten teatteritorni on ”maastoutettu” ja miten sen ympäröivä tila on hyödynnetty. Kulttuurikeskuksen seiniä ei pureta, muta ikkunoita lisätään. Teatterisäätiö ottaa kantaa ehdotuksiin.

Mutta takaisin pikkujouluihin. Leo muisteli myös miten vuonna 2008 annettiin kaupunginhallitukselle 8000 nimen adressi teatteritalon puolesta. Eli kymmenen vuotta sitten. Nyt kun Leon ystävä teki kaupungille esityksen Tapiolan uimahallin uudelleen rakentamisesta ja 50 m:n radasta, meni esitys läpi viikossa. Kulttuuri- ja liikuntahankkeilla on hieman eri aikataulut Espoossa.

Itse yritin Länsiväylään juttua, jossa Uimahalli olisi muutettu kirjastoksi ja uusi uimahalli olisi rakennettu urheilupuistoon, minne se kuuluu. On mielenkiintoista nähdä, puretaanko Suomen kansallismaisemaan kuuluva uimahalli.
Apropo Länsiväylä. Ikävä sanoa, että me teatterin puolustajat emme ole saaneet enää juttujamme läpi Länsiväylään, kun kehtasin valittaa Julkisen sanan neuvostoon pääkirjoituksen (Riita kaataa Espoon teatterin) asenteellisuudesta monista asiavirheistä (esim: Museovirasto puoltaa Vesiputoustalon tontille asuntoja).

Vielä Lopuksi Leo kiitti yhdistyksen talkootyöhön osallistuneita vapaaehtoisia ohjelmien myyjiä. Ja toivotti jäsenille Hyvät Joulut

Marikan tervehdys

Kun teatterinjohtaja odotti edelleen konetta Puolassa, niin häntä tuurasi markkinointi- ja tiedotuspäällikkö Marika Agarth.

Marika kertoi Globe Art Pointi esityssarjasta. Teatteri on tarjonnut vain tilat näille ulkomaalaisperäisille taiteilijoille. Renaissance Labin esiintyjät olivat tavanneet toisensa edellisenä keskiviikkona ja alkoivat valmistella esitystä perjantaina. Teatterillakaan ei ollut siten hyvissä ajoin etukäteen tietoa ja kuvia esityksestä.

Marika kävi läpi kevään esityksiä. Niistä löytyy lisätietoa teatterin www-sivuilta ja vuoden alussa jaettavasta teatterin ohjelmasta. Tulossa on todella mielenkiintoinen kausi. Esitystalouskin jatkuu vielä ensi vuoden alussa.

Renaissance Lab

Useimmat syksyn Globe Art Pointin esitykset saivat ylistäviä arvosteluja Hesaria myöten. ”Renesanssilaboratorio” ei kuulu niihin. Lyhyt valmisteluaika valitettavasti näkyi. Mentiin yli sieltä missä aita on matalin. Teatteriesitykset vaativat ajan myötä tapahtuvaa kypsyttelyä. Se taas näkyi huikeasti seuraava illan esityksestä Pursuit of Happines. Tykkäsin kovasti.

Ikävä sanoa, mutta Renaissance Lab oli kunnianhimoton yritelmä. Alussa esitettiin tuttuja faktoja ja videohaastatteluja digitaalisuudesta ja puhutettiin yleisöä. Osa aikaa meni, kun yksi esiintyjä ja yleisön edustaja katselivat hologrammilaseilla ja napsuttelivat sormiaan. Yleisö vähän hermostui ja näyttelijäkin pyysi anteeksi, kun näytelmä vielä jatkui.

Näytelmästä olisi kyllä saanut hyvänkin. Lopussa ollut tanssi digiavaruudessa oli sitä mitä toivoin. Oletin etukäteen, että näytelmä perustuu uuden digitekniikan hyväksikäytölle. Eli se ei olisi esityksen aihe, vaan väline esityksen tekoon.

 

Juhani Hakala

Nunnia ja konnia

 

Kotimatkalla Lohjalta puheenjohtaja kertoi minun kirjoittavan tämän jutun. Se oli yllätys minullekin, mutta painostuksen edessä…..:-)

Teatterista

Lohjan teatterin konsepti on mielenkiintoinen, se on ammattijohtoinen harrastajateatteri. Näytelmiä on 2-3/ kausi. Näyttelijät saavat 100 €:n stipendin yhdestä näytelmästä, joten raha ei taatusti ole motivaation tuoja, vaan halu näytellä. Nunnissa ja konnissa oli varmaan ehkä 30 näyttelijää. Kuulemma harjoitusohjelma on tiukka ja se kyllä näkyi näyttelemisen ja laulun tasossa. Teatterin merkitys on varmasti suuri Lohjan kulttuurielämässä.
Lohjan Teatterin näyttelijät ovat suurimmaksi osaksi Lohjan Harrastajanäyttelijät ry:stä, jossa jäseniä on runsaat 100 iältään 15-75 -vuotiaita.

Lohjan Teatteri on perustettu 1967. Sen juuret juontavat vuosisadan alun näytelmäseurasta (1905) ja rekisteröidystä Lohjan Työnväen näyttämöstä. Vuodesta 1998 Lohjan Teatteri on ollut kaupungin sivistystoimen alainen yksikkö. Sen henkilökuntaa ovat johtaja-ohjaaja, teatterisihteeri, lavastaja-valoajaja ja puvustaja-kahviovastaava.

Nunnista ja konnista

Nunnat olivat loistavia ja hyviä laulajia. He voittivat katsojien sydämet välittömyydellään. Konnat vähän kyllä näyttelivät yli, olivat turhan naivin farssimaisia. Jotenkin heidän kohtauksensa olivat eri tasolla kuin muu näytelmä. Nunnat voittivat 10-0. He olivat aitoja. Miehet näyttelivät roistoja. Mietin kuitenkin, miten minä olisi rosvoja ohjannut, muokattava materiaali kun on annettu.

Käytävällä kuulin muutamasta suusta: ”Nunnat pelastivat näytelmän”.

Jos esitys olisi ohjattu 1960-luvulla, olisi ohjaaja oikeudessa Jumalanpilkasta. Minusta Jumala ei varmastikaan pahastu, jos häntä ilolla palvellaan. Ilman tiukkoja muotoja ja sydämestä. Kieli ja käsitteet ovat kuitenkin ihmisen keksimiä. Jumalalla ei ole käsitteitä. Vain rakkaus.

Näytelmän sanoma oli roistopomon lauseessa ”jokaisella on oma totuutensa, jota he noudattavat”. Tuli Trump mieleen.

Niin kauan, kun katselemme maailmaa värillisten silmälasien kautta, emme näe maailmaa, vaan oman napamme. Rakkaus ei elä siinä navassa. Silmälaseja värittävät omat kokemuksemme: hyvät ja pahat. Suhtaudumme maailmaan aiempien kokemustemme kautta. Henkisen tien alku on henkisen tasapainon saavuttaminen. Silloin voimme ottaa asiat asioina, ihmiset ihmisinä, ei huonoina eikä hyvinä.

Kotimatkalla puheenjohtaja kertoi teatterimme kevätkaudesta, joka on jo uuden johtajan valitsema. Tosin ensi syksyn oma tuotanto on vielä edellisen johtajan valitsema. Tämä kertoo, kuinka kauan ennen esitystä näytelmät on varattava.

Keväällä on neljä omaa tuotantoa aikaisemmasta poiketen. Taloudellisesti se on järkevää, ettei olla yhden näytelmän/kausi tuoton tai tappion varassa.

Puheenjohtaja oli jo nähnyt arkkitehtuurikilpailun tulokset ja suhtautui asiaan luotattavaisin mielin. Viiden kilpailuehdotuksen pitäisi tulla kaupungin www-sivuille, mutta ennakkotiedoista poiketen ei ehkä näyttelytilaan.

25.11.18

Juhani Hakala

Eskatekan uutisia

Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön arkkitehtuurikilpailu päättyy 26.10. Kilpailuehdotukset tulevat nähtäväksi marraskuun alussa Kulttuurikeskusta vastapäätä olevaan Keilahallin taloon. Tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin.

Kulttuurikeskusta on haettu suojeltavaksi. Suojelupäätöksen pitää tulla lain mukaan 15.3.19 mennessä.

Uuden talon pitää valmistua ehdottomasti vuonna 2025, koska Revontulihalli on huonossa kunnossa. Esim. teatterin toimistossa ei ole putkirikon vuoksi tällä hetkellä lämmitystä. Kaupunginvaltuutetuillekin kerrottiin teatterin tavoitteista 13 asteen lämmössä.

Kannatusyhdistyksenkin jäsenet saivat hakea kertomaan omista seksikokemuksistaan teatterin lavalla 15-17.11.18 (All the Sex I’ve Ever Had, kaikki mun seksini). Hakijoita oli 16, heistä 6 valittiin. Pettyneille kerron, että työryhmä painottaa ryhmän monimuotoisuutta seksin näkökulmasta ja pyrki kokoamaan mahdollisimman erilaisia tarinoita ja ihmisiä yhteen. Työryhmä haluaa, että mahdollisimman moni näkökulma tulee kuulluksi, jotta esityksellä on mahdollisuus koskettaa suurta yleisöä.

Kannatusyhdistyksen jäsenille tarjottiin myös mahdollisuutta päästä osallistumaan ja esiintymään ammattilaisten ohjauksessa ja kertomaan Espoon Kaupunginteatterin näyttämöllä tarinoita suomalaisesta identiteetistä ensi vuoden maalis-huhtikuussa.

Hakijoita oli toista sataa, 80 kutsuttiin koe-esiintymisiin ja 15 valitaan. Naiset halusivat puhua seksistä, miehet historiasta.

Suomen historia –esityksen käsikirjoitus on tehty Petri Tammisen samannimisen kirjan pohjalta. Esityksen ohjaa Erik Söderblom ja koreografina toimii Hanna Brotherus.

Suomen historia

Päivä jolloin Kekkonen haudattiin ja kili kuoli – Tammisen Suomen historia vie kansallisen muistin ytimeen ja laitamille.

Kun poika tulee rintamalta kotilomalle, äiti joutuu miettimään, mihin pojan huoneeseen majoitettu venäläinen sotavanki pannaan. Nuoret miehet nukkuvat samassa kamarissa. Loman jälkeen poika palaa sotimaan ja sotavanki peltotöihin.

Petri Tammisen kerrotuista muistoista kirjoittama maamme historia karistaa pölyt jaloistaan ja uhmaa lajityyppiä olemalla hauska ja haikea, riemastuttava ja henkilökohtainen. Tarinat polveilevat itsenäistymisestä tähän päivään. Kekkonen ehtii nousta valtaan, hallita, kuolla, ja saada siinä välissä kudotun sinivalkoisen pipon.

Juhani Hakala

Global Art Poin Espoossa

Espoon kansainvälinen teatteri alkaa muistuttaa nimeään. Tarjolla on tänä syksynä uuden johtajan hankkimia todella korkeatasoisia kansainvälisiä vierailuja. Niitä täydentää  esityssarja, jossa esiintyvät Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset taiteilijat. Myöhemmin marraskuussa koetaan värejä -Experience colours.

Ulkomaiset taiteilijat kokoava Globe Art Point on Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten, eri alojen taiteilijoiden ja taidetyöntekijöiden syksyllä 2016 Helsingissä perustama yhdistys. Globe Art Point edistää maamme taide- ja kulttuurialan monimuotoisuutta ja uusia yhteistyön muotoja. Espoon 6 esityksen esityssarja (löytyy teatterin sivuilta)on ensimmäinen osa yhdistyksen GAP LAB-projektia, joka toteutetaan 2018-2020 Suomen Kulttuurirahaston avustuksella. Projektin tavoite on edistää taiteellisesti korkeatasoista sekä kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoista yhteistyötä eri taustaisten taiteilijoiden, suomalaisten taidelaitosten sekä erilaisten yleisöjen välillä.

Kaikki ehdolla olleet korkeatasoiset esitykset eivät mahtuneet aikataulusyistä.

Esityksiin liittyi seminaari teatterilla 25.9, jossa keskusteltiin ulkomaisten taiteilijoiden asemasta Suomessa sekä Espoossa toteutettavasta pilottihankkeesta.

Paneelikeskustelijoita. Vas moderaattori Martina Marti, teatterinjohtaja Erik Söderblom, ääni- ja mediataiteilija Ava Grayson ja kuvanveistäjä, tutkija Andy Best Dunkey, kaksi viimeksi mainittua Aalto Yliopistosta.

Keskusteluun osallistui myös Teemu Mäki Espoon esityskokonaisuuden tuottaja, Tiina Kasvi kulttuuripäällikkö Espoo, Reetta Kalaoja Emman Intendentti ja David Kozma, teatteriohjaaja ja puheenjohtaja Globe Art Point.

Miksi Espoossa? Siksi, että meillä on maan ainoa kansainvälinen teatteri. Siksi, että ulkomaalaisten osuus Espoossa on 13,5 %, eli kaksinkertainen maan keskiarvoon. Osuus tulee kasvamaan Espoossa. Siksi, että myös englanti on Espoossa virallinen asiointikieli. Meillä on myös 6000 venäläistä ja kiinalaisten yhteisö Otaniemessä. Hekin tarvitsevat kulttuuripalveluja kielellään.

Siksi Espoossa, että meillä on kokemusta. Kirjastoissamme on jo töissä maahanmuuttajia eri kieliryhmistä. Siksi, että Espoo suosii eri taidealojen yhteistyötä. Kaupunki tarjoaa alustan kaikelle tälle toiminnalle. Mahdollistaa asioita. Edistää eri taidealojen yhteistyötä.

Ulkomaiset taiteilijat maksavat veronsa Suomeen, mutta eivät saa palveluja vastineeksi. Apurahalomakkeet ovat usein vain suomeksi ja ruotsiksi. Akateemisten ja kielivaatimusten vuoksi he eivät voi päästä kulttuurin virkoihin jne. Kun he ottavat Suomen ansalaisuuden ongelmat poistuvat.

Keskustelussa puhuttiin Suomen aiemmin vähistä yhteyksistä ulkomaailmaan. Kolonialismia on tavattu Suomen historiassa vain kerran, kun eräät tahot lähtivät tekemään Suur-Suomea. Liikeyritykset ovat edelläkävijöitä kansainvälistymisessä, kulttuuri tulee jälkijunassa.

Yksiarvoinen yhteiskunta herättää vihaa muita arvoja edustavia ihmisiä kohtaan. Moniarvoinen yhteiskunta lisää dialogia ja siksi ymmärrystä eri arvojen välillä – myös rakkautta, kun opitaan kuuntelemaan ja kuulemaan.

Juhani Hakala

Haluatko osaksi Suomen historiaa?

Espoon Kaupunginteatteri hakee Suomen historia -tuotannon esiintyjät ei-ammattilaisten joukosta. Tule mukaan!

Sinulla, teatterin ystävä ja katsoja, on nyt mahdollisuus päästä osallistumaan ja esiintymään ammattilaisten ohjauksessa ja kertomaan Espoon Kaupunginteatterin näyttämöllä tarinoita suomalaisesta identiteetistä.

Suomen historia –esityksen käsikirjoitus on tehty Petri Tammisen samannimisen kirjan pohjalta. Esityksen ohjaa Erik Söderblom ja koreografina toimii Hanna Brotherus.

Esitystä harjoitellaan 12.–18.12.2018 ja 18.2.–12.3.2019.

Näytöksiä on 10: ensi-ilta on 13.3.2019 ja muut näytökset 14., 26., 27.3. ja 5., 6., 12., 13., 24. ja 26.4.2019

Jos olet täyttänyt viisikymmentä vuotta, kiinnostunut esiintymisestä, ehkä myös laulanut kuorossa, tanssinut ja liikkunut ja yllä mainitut harjoitus- ja esitysajankohdat sopivat sinulle, tämä on sinun juttusi.

Lähetä lyhyt kuvaus itsestäsi, valokuvasi ja yhteystietosi 30.9.2018 mennessä osoitteeseen suomenhistoria@espoonteatteri.fi. Voit mainiosti vihjaista tuotannosta myös ystävällesi.
Vastauspostissamme saat lisää tietoa koe-esiintymistilaisuudesta, jonka järjestämme lauantaina 6.10.2018 ja jonka perusteella määräytyy lopullinen esiintyjäryhmä.
Osallistumisesta tuotantoon maksamme pienen palkkion.

Odotamme yhteydenottoasi!

Suomen historia

Päivä jolloin Kekkonen haudattiin ja kili kuoli – Tammisen Suomen historia vie kansallisen muistin ytimeen ja laitamille.

Kun poika tulee rintamalta kotilomalle, äiti joutuu miettimään, mihin pojan huoneeseen majoitettu venäläinen sotavanki pannaan. Nuoret miehet nukkuvat samassa kamarissa. Loman jälkeen poika palaa sotimaan ja sotavanki peltotöihin.

Petri Tammisen kerrotuista muistoista kirjoittama maamme historia karistaa pölyt jaloistaan ja uhmaa lajityyppiä olemalla hauska ja haikea, riemastuttava ja henkilökohtainen. Tarinat polveilevat itsenäistymisestä tähän päivään. Kekkonen ehtii nousta valtaan, hallita, kuolla, ja saada siinä välissä kudotun sinivalkoisen pipon.

Otava

 

Testaa tietosi teatterista

TEATTERIVISAN PALKINNOT ON ARVOTTU

Esirippu auki- tapahtumaan Revontulihallilla osallistui 350 henkilöä, joista kannatusyhdistyksen järjestämään Teatterivisaan vastasi 93 henkilöä.
Teatteri kiinnostaa ja vastaajien tietämys teatteriasioista oli hyvä. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin 5 kpl kirjakasseja, jotka lahjoitti Akateeminen kirjakauppa.
Kirjakassit voittivat
Kirsi Hasu
Leena Kangassalo
Leena Lahti
Heikki Pohjala
Ulla Puha
Kannatusyhdistys onnittelee voittajia ja kiittää kaikkia osallistujia. Voittajille on ilmoitettu asiasta sähköpostitse.

 

Esirippu auki-tapahtumassa 25.8 sai vastata teatterilla oheiseen kyselyyn.

TESTAA TIETOSI TEATTERISTA!

Kaikkien vastaajien kesken arvotaan 5 kpl kirjakasseja. Palkinnot arvotaan 25.8. klo 15. Voittajiin otetaan yhteyttä. Oikeat vastaukset alla.

1. Kuka seuraavista henkilöistä ei ole ollut Espoon kaupunginteatterin johtaja?
Maija-Liisa Marton
Georg Dolivo
Erik Söderblom
Jussi Helminen

2. Missä seuraavista näytelmistä Satu Silvo ei ole näytellyt Espoon kaupunginteatterissa?
Herrojen Eeva
Syyssonaatti
Kuka pelkää Virginia Woolfia?
Herrat päättää

3. Syyskauden näytelmä Revontulihallissa on
Esitystalous 1
Esitystalous 2
Esitystalous 3
Seuraava ihmisvihaaja

4. Mikä seuraavista näytelmistä ei ole syyskauden ohjelmistossa Espoon kaupunginteatterissa?
Lumikuningas ja Musta Madonna
Coco Chanel
Pieni eläin
Huojuva talo

5. Kuka seuraavista henkilöistä ei esiinny syksyn Esitystaloudessa?
Juha Jokela
Ria Kataja
Vera Kiiskinen
Martti Suosalo

6. Mikä seuraavista ei ole Espoon Kansainvälisen teatterin syksyn yhteistyökumppani?
Aalto-yliopisto
Kauppakorkeakoulu
EMMA
Tapiola Sinfonietta

7. Mikä seuraavista ei ole ollut Espoon kaupunginteatterin esityspaikka?
Revontulihalli
Louhisali
Metroareena
Espoon Honkamaja

8. Mikä seuraavista ei ole ollut Espoon kaupunginteatterin ohjelmistossa?
Raaka peli
Raivokabaree
Ihmisvihaaja
Teatteritalotragedia

9. Mikä seuraavista ei ole ollut iäisyyskysymys Espoossa?
Weegee-talon rakentaminen
Tapiolan Uimahallin korjaus
Kaupungintalon purkaminen
Teatteritalon rakentaminen

10. Espoon kaupunginteatteri täyttää ensi vuonna
10 vuotta
20 vuotta
30 vuotta
40 vuotta

Haluan jatkossa Espoon kaupunginteatterin sähköisiä uutiskirjeitä
Haluan liittyä Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen jäseneksi
Osallistun vain arvontaan

Jos haluat osallistua arvontaan tai haluat uutiskirjeen, niin anna seuraavat tiedot
Nimi:¬¬¬¬¬_________________________________________________________________________
Sähköpostiosoite: _______________________________________________________________
Puhelin: _______________________________________________________________________

Jos haluat liittyä kannatusyhdistyksen jäseneksi, niin täytä vielä seuraavat tiedot
Osoite________________________________________________________________________
Allekirjoitus____________________________________________________________________

Yhteistyössä Espoon Kaupunginteatterin kannatusyhdistys ja Akateeminen kirjakauppa

 

Vastaukset:

1, Dolivo oli Espoon kulttuurijohtaja.

2. Herrat päättää ei ole näytelmä, vaan kunnallispolitiikkaa.

3. Esitystalous III Radio

4. Pieni eläin on Seela Sellan huikean suosion saanut monologi

5.Juha Jokela ei näyttele kuten muut nimet Esitystaloudessa, vaan on ohjannut ja kirjoittanut näytelmän.

6. Kauppakorkeakoulu ei ole yhteistyökumppani, koska teatteri osaa taloushommat muutenkin.

7. Metroareenalla ei vietetty häitä. Johtuvatkohan Areenan talousongelmat juuri tästä.

8.Teatteritalotragedia kyllä aiheutti muiden vaihtoehtojen tunteita, mutta tragediaa ei esitetty teatterin lavalla.

9. Viimeinen merkittävä Espoon kulttuurihanke Weegee-talo saatiin aikaan melko nopeasti

10. Teatteri perustettiin vuonna 1989. Siitä saat laskea teatterin iän.

Teatterifestivaali etsii yli 65-vuotiaita keskustelemaan rakkaudesta ja seksistä

Hyvät Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistyksen jäsenet

Talkooporukkamme jatkaa syyskaudella käsiohjelmien myyntiä Revontulihallissa. 4.10.2018 klo 19 menemme joukolla katsomaan Esitystalous kolmosta. Lippuja esitykseen on vielä saatavana. Varaa sihteeriltä. Hänelle voit myös ilmoittautua, jos haluat mukaan talkooporukoihin.

Nyt yhdistyksen jäsenille tarjoutuu myös mahdollisuus esiintyä teatterin lavalla. Marraskuun puolivälissä Espoossa vierailee kanadalainen ryhmä esityksellä ”All the sex I´ve ever had”. Työryhmä kokoaa esiintyjät tavallisista suomalaisista ikäihmisistä. Olemme sopineet teatterin kanssa, että tiedotamme tästä esiintymismahdollisuudesta jäsenillemme.

Oheisena on järjestäjien tiedote asiasta. Tiedotteessa on ilmoittautumisohjeet ja yhteystiedot lisätietoja varten.

Antoisaa teatterisyksyä

Leo Eskola
leo.eskola@pp.inet.fi
040 8364433

 

Teatterifestivaali etsii yli 65-vuotiaita keskustelemaan rakkaudesta ja seksistä

Baltic Circle -teatterifestivaali ja Espoon kaupunginteatteri työskentelevät yhdessä kanadalaisen yhteisötaideryhmä ​Mammalian Diving Reflex​ :n kanssa luodakseen teoksen ​All the Sex I’ve Ever Had . Esitys tutkii romanttista rakkautta ja seksuaalisuutta yli 65-vuotiaiden näkökulmasta. Tällä hetkellä olemme tutkimusvaiheessa ja etsimme sopivan ikäisiä ihmisiä, jotka ovat valmiita jakamaan tarinoita henkilökohtaisesta elämästään ja siitä, kuinka heidän seksuaalisuutensa on vuosien saatossa kehittynyt.

Tapaamme kiinnostuneet henkilökohtaisesti loppukesän / alkusyksyn 2018 aikana. Tapaamisissa keskustelemme projektin teemoista rennolla otteella ja teemme samalla pohjatyötä ​All the Sex I’ve Ever Had:iä​ varten. Tavatuista henkilöistä osa pääsee toteuttamaan itse esitystä, joka tehdään yhdessä​ Mammalian Diving Reflex​ :n kanssa Helsingissä ja Espoossa loka- ja marraskuun aikana. Englannin kielen taitoa ei vaadita – haastatteluissa ja harjoituksissa työskennellään tulkin kanssa ja teos esitetään suomeksi, tekstitettynä englanniksi. Esitykset ovat Louhisalissa 15.-17.11.2018.

Ilmoittautuaksesi tai saadaksesi lisätietoa voit ottaa yhteyttä tuottaja Elina Kukkoseen sähköpostilla ​ats@gmail.com ​tai soittamalla tai tekstiviestillä numeroon ​040 257 0877​.

Järjestäjistä

Mammalian Diving Reflex Vuonna 1993 perustettu Mammalian Diving Reflex tutkii sosiaalisia piirejä ristiriitojen näkökulmasta luodakseen esteettisesti säkenöiviä kokemuksia. Mammalian tuottaa tapahtumia, esityksiä, videoita, installaatioita, teoreettisia tekstejä ja yhteisötapahtumia. Ryhmä on työskennellyt eri-ikäisten ihmisten kanssa aina 8-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin. Mammalian Diving Reflex:n työt ovat olleet esillä ympäri maailmaa muun muassa Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Iso-Britanniassa, Euroopassa ja Aasiassa. www.mammalian.ca Baltic Circle Vuonna 1996 perustettu Baltic Circle on kansainvälinen teatterifestivaali, joka järjestetään vuosittain marraskuussa Helsingissä. Seuraavan festivaalin ajankohta on 13.-18.11.2018. Festivaali on taideteos, joka ottaa kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin ja haastaa vuoropuheluun. Festivaalilla nähtävät teokset tarttuvat aikamme ilmiöihin ja polttaviin kysymyksiin sekä etsivät uusia esitystaiteen muotoja ja tekemisen tapoja. Festivaalin pääjärjestäjä on Q-teatteri ry.

Sademies

Esitykseen on varattu lippuja 19.10 klo 14.30. Lähtö Revontulihallilta klo 11.30. Teatterin parkkipaikat eivät ole käytettävissä.

Ensimmäistä kertaa Suomessa!

Charlien elämä pyörii rahan, autojen ja menestyksen ympärillä. Isän kuoltua hän uskoo pääsevänsä miljoonaperintöön käsiksi. Yllätys onkin melkoinen, kun isä on testamentannut omaisuutensa Charlien autistiselle, laitoksessa asuvalle veljelle, jonka olemassaolosta hänellä ei ollut tietoakaan.

Veljesten tutustumisesta syntyy yllättävä kasvutarina, jossa punnitaan mitä on ystävyys, luottamus ja rakkaus.

Sademies on koskettava ja hauska tarina itsensä löytämisestä, erilaisuudesta ja erityisyydestä.

Neljä Oscar-palkintoa voittanut Sademies nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa näyttämösovituksena.

Kirjoittanut Dan Gordon
Ohjaus Georg Malvius

Rooleissa
Lari Halme
Risto Korhonen
Matti Hakulinen
Arttu Ratinen
Anna Ackerman
Petra Heinänen

 

Nunnia ja konnia

Esitykseen on varattu paikkoja lauantaina 24.11 klo 13. Lähtö Revontulihallilta klo 11.45. Revontulihallin parkkipaikat ovat käytössä. Retken hinta on 60 €/hlö. Varaa lippusi sihteeriltä 23.10.2018 klo 10 alkaen sähköpostitse laila.suokorte@kolumbus.fi tai puhelimitse 040 547 7505. Saatuasi vavistuksen maksa osallistumismaksu yhdistyksen tilille FI12 5724 4220 045856. Käytä viitenumeroa 882561.

Ohjaus: Sari Niinikoski * Kapellimestari: Tuomas Törmi * Kuoron johto: Elina Laakkonen * Koreografiat: Työryhmä ja Sari Niinikoski * Lavastus: Jyrki Kakko * Puvustus: Kati Heikkinen

Perustuu Joseph Howardin kirjoittamaan Touchtone Motion Picturen elokuvaan ”Sister Act”. Esitetään Music Theatre Internationalin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Upea yökerholaulajatar Deloris Van Cartier hengaa mafiapomon kanssa ja näkee vahingossa, kun eräs rikollinen listitään. Tästä alkaa armoton jahtaus ja jotain on pian tehtävä, jotta nainen ei joudu kavalien konnien kynsiin. Deloriksen nuoruudesta tuttu poliisi Ricky keksii sijoittaa hänet Nunnien hoiviin piiloon. Räväkän laulajattaren kohtaaminen seesteisten nunnien kanssa ei ole aivan yksinkertaista, mutta hyvin pian Deloriksen elämänilo tarttuu Nunnienkin helmoihin ja kohta naiskuoro laulaa sellaisella svengillä, että kuulijan on vaikea istua paikoillaan ja luostari herää eloon gospelin, diskon ja tunnelmallisten musikaalisävelmien myötä.

Musikaali perustuu Whoopi Goldbergin tähdittämään Sister Act – elokuvaan!

Säveltäjä Alan Menken on säveltänyt musiikkia muihinkin menestysesityksiin kuten Pieni kauhukauppa, Kaunotar ja hirviö ja Pieni Merenneito. Vuodesta 2006 elokuvan pohjalta tehtyä musikaaliversiota on esitetty eri puolilla maailmaa todella menestyksekkäästi. Mutta vasta muutama vuosi sitten se nähtiin ensimmäisen kerran Suomessa Samppalinnan kesäteatterissa.
Totuttuun tapaan Lohjan Teatterissa tiedossa huikeaa visuaalista ilotulitusta. Mukana suuri joukko teatterista tuttuja tuntemattomiakin näyttelijöitä, tanssijoita, kuorolaisia ja muusikoita. Upeasta lavastuksesta vastaa tuttuun tapaan Jyrki Kakko ja näyttävästä musikaalipuvustuksesta Kati Heikkinen.
Iloa ja valoa syksyn pimeyteen!

 

Teatterin tulevaisuustapahtuma 22.5.18

Espoon Kulttuurikeskus ja Tapiolan Kulttuuriaukio ympäristöineen uudistuvat lähivuosina. Kaupungin tavoitteena on muuttaa Kulttuurikeskus nykyistä monipuolisemmaksi kulttuurikeskittymäksi, jonne sijoittuvat myös Espoon Kaupunginteatterin uudet tilat.

Kaupunginteatteri, Teatterisäätiö ja Kannatusyhdistys järjestivät 22.5.18 teatterin tulevaisuustapahtuman. Osanottajia oli ilahduttavan runsaasti, olihan kutsuttuina myös luottamushenkilöitä, Tapiolan Kilta ja lehdistö. Ohjelmaa juonsi teatterinjohtaja Erik Söderblom. Hänen mukaansa teatterin kevätkausi oli onnistunut. Erityisesti Syyssonaatti on saanut paljon kiitosta.

Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo korosti Kulttuuriaukion olevan kaupungin ja Tapiolan keskeisiä vetovoimatekijöitä tulevaisuudessa. Kaupungin johdon toiveissa on luoda keskittymä, joka on aidosti täynnä elämää ja oleskelua ja joka avautuu myös ulospäin, ei ainoastaan seinien sisälle. Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön pitäisi olla valmis vuonna 2025. Kulttuuriaukion arkkitehtuurikilpailun (www.espoo.fi/kulttuuriaukio) osallistujat valitaan julkisen ilmoittautumismenettelyn mukaisesti. Ilmoittautumisten määräaika on 4.6.2018 klo 15.00. Kilpailuun valitaan viisi suunnitteluryhmää. Kilpailu päättyy tämän vuoden lokakuun lopussa ja voittaja julkistetaan alkuvuodesta.

Isotalo näytti havainnekuvaa, jossa teatterin tontilla oli vain lavaste/valotorini Hänen mukaansa kaupungin laatimien visioiden ei tarvitse ohjata kilpailutöitä.

Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen kertoi, että kaupunki odottaa kilpailusta ehdotuksia, joita kaupunki ei odota. Arkkitehtuurikilpailua helpottaa olennaisesti se, että Kulttuuritorin ympäristön rakennukset ovat kaupungin omistuksessa ja (kirj. huom: osa puretaan muutenkin: Keilahallin talo ja pysäköintitalo). Hänen Freudilainen heittonsa, että kulttuuri on vain kuluerä, herätti yleisössä tiukkoja vastakommentteja. Useampaan kertaan muistutettiin siitä, että kulttuuriala on työvoimavaltainen ala ja kulttuuriin satsattu euro tulee 1,8 -kertaisena takaisin. Poliitikoilta toivottiin rohkeutta investoida kulttuuriin.

Kulttuurijohtaja Susanna Tommilan mukaan vuonna 2030 kolmasosa espoolaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin Suomea. Kansainvälinen teatteri on ainoa laatuaan Suomessa. Espoo on kansainvälisyyden kärkeä. Englantihan on jo Espoossa asiointikieli. 700 paikkainen teatterisali on ainutlaatuinen muunneltavuudessaan Suomessa. Erikin mukaan Kulttuurikeskuksen ympäristössä voidaan pitää festivaaleja eri formaateissa: tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta jne. Kansainväliset esitykset tarvitsevat tarpeeksi suuren ja muunneltavan paikan johon niitä voi tuoda.

Espoo Marketingin toiminnanjohtaja Jaana Tuomi kertoi, että Espoo Marketing houkuttelee Espooseen kasvuyrityksiä, sijoittajia ja vierailijoita. Tavoitteena on saada lisää työpaikkoja ja elinvoimaa Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävälle sekä koko Espooseen. Kansainvälisten yritysten henkilöstöt kaipaavat palveluita. Suomi on maailman onnellisin ma, ja Espoo on maan onnellisin kunta.

Jaana kysyi mitä toimintoja Erik haluaa Kulttuuriaukiolle. Erik haluaa laatua, hyviä ravintoloita ja hyvää viiniä, vaikkapa ehdotetun kansainvälisen muotinäytöksen.

Keskustelussa Kirsikka Moringin mukaan Espoo avaa kansainvälisyyttä koko pääkaupunkiseudulle. Hän muistutti, että 700 paikkainen Tanssin talo on aivan kuntarajan toisella puolen. Hän kysyi mikä on yhdistelmäsali. Erikin mukaan salin kokoa voidaan muunnella niin, että se on aina täynnä.

Kannatusyhdistyksen varapuheenjohtaja Eila Uotila oli huolissaan siitä, miten teatterin tilatarpeet huomioidaan suunnittelussa. Onko mahdollista mm. valmistella ja säilyttää rooliasuja ja lavasteita teatterin tiloissa. Mäkisen mukaan teatterin tilasuunnitelma on kilpailun liiteaineistossa.

Kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen Juhani Hakala muistutti, että kulttuurikeskus on toimenpidekiellossa. Päätös suojelusta tulee vasta sen jälkeen, kun arkkitehtuurikilpailun voittanut työ on valittu. Isotalon mukaan kaupunki on tietoinen asiasta ja noudattaa tehtyä päätöstä.

Edelleen kyseenalaistettiin sitä, miten monikäyttötalo saadaan toimimaan usean organisaation kesken ja pohdittiin remontin aikataulutusta ja sen vaikutusta toimijoiden toimintamahdollisuuksiin.

Erikin mukaan teatteri on paikka jonne ihmiset tulevat muutenkin. Teatteri viihtyy ihmisten parissa. Teatterin tilaohjelmassa on esitetty teatterin tarpeet. Miten ne liittyvät Kulttuurikeskukseen, on jatkossa mietittävä asia.
Erikin mukaan Espoon kaupunginteatteri on Suomen viimeksi perustettu kaupunginteatteri. Espoossa löytyy vielä kosketus teatterin perustajiin. Espoossa on valveutuneita teatterin ystäviä. Tavoitteena on, että nuoret ihmiset täyttävät teatterin.

Erik halusi korostaa uuden teatteritilan suunnittelussa sitä, että se rakennetaan palvelemaan tarkoitustaan vuosikymmenien ajaksi ja vastaamaan tulevaisuuden teatterin tarpeisiin, mitä emme vielä edes osaa kuvitella. Myös pääkaupunkiseudun kasvavan monikulttuurisen teatteriyleisön kulttuurinnälkään Espoon Kaupunginteatterilla on halua ja velvollisuus vastata.

.

© 2019 Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenYlös ↑