Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys

Category

Kaupunginteatteri

Teatterin infopaketti luottamushenkilöille.


Espoon Kaupunginteatteri tarvitsee uudet tilat

Espoossa on etsitty sopivaa paikkaa teatterille jo lähes 30 vuotta. Yhtenä vaihtoehtona on ollut mm. merenpäällinen alue Hanasaarta vastapäätä moottoritien toisella puolella. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2005, että kaupunginteatterille varataan alue Tapiolasta Vesiputoustalon itäpuolelta. Tälle alueelle ollaan nyt rakentamassa asuinkerrostaloja.

Espoon kaupunginhallitus teki kokouksessaan 5.6.2017 päätöksen kaupunginteatterin tilojen sijoittamisesta kulttuurikeskuksen yhteyteen osana kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja laajennushanketta. Kaupunginvaltuusto myönsi hankkeen suunnitteluun 0,5 milj. euroa viime vuoden joulukuussa tämän vuoden budjetin yhteydessä.
Teatterisäätiön hallitus asetti teatteritalotoimikunnan seuraamaan teatterin tilojen etenemistä, pitämään yhteyttä taloasiaa valmisteleviin virkamiehiin ja luottamushenkilöihin sekä valmistelemaan teatterin hallitukselle asiaan liittyviä asioita.

Lisäksi teatterisäätiön hallitus hyväksyi yksimielisesti viime joulukuussa kulttuuritoimen pyytämän kannanoton teatterin toimitilatarpeista, joka on otsikoitu ”Espoon Kaupunginteatterin teatterisuunnittelu Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen”.

Espoon kaupunki julkaisi 7.5.2018 Espoon kulttuurikeskuksen, teatteritilojen, kulttuuriaukion ja sen ympäristön arkkitehtuurikilpailun. Tähän kilpailuun lisättiin myöhemmin myös purettava ns. Marimekko-talo, jonka paikalle rakennetaan hotelli ja rakennuksen alle elokuvakeskus.

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa valittiin viisi suunnitteluryhmää varsinaiseen kilpailuun, joiden tulee jättää ehdotukset viimeistään 26.10.2018. Kilpailuehdotukset julkaistaan yleisölle kommentoitavaksi marraskuussa 2018. Palkintolautakunta tekee ratkaisunsa tammikuussa 2019.

Uudistunut kulttuurikeskus avataan yleisölle vuonna 2025.

Espoon Kaupunginteatterin tilojen nykyinen vuokrasopimus päättyy 2020 lopussa. Tiloissa on kesän aikana ollut mittava vesivahinko. Lämmitys toimii tällä hetkellä apupattereiden avulla ja tuuletus ei lainkaan.

Jotta nyt meneillään olevan arkkitehtuurikilpailun pohjalta teatterin tilojen, kulttuurikeskuksen, kulttuuriaukion ja sen ympäristön suunnittelu jatkuisi keskeytyksettä, ensi vuoden budjettiin tarvitaan 1 milj. euroa tämän kokonaisuuden suunnitteluun.

Hanke tulisi olla valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuonna 2025.

Paula Viljakainen
Teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja

 

Miksi uuden teatteritilan rakentaminen on tärkeää?

Espoo on asukkaittensa kaupunki.

Teatteri on taiteenlajeista yhteisöllisin. Se luo yhteisöllistä identiteettiä vahvemmin kuin mikään muu taiteenlaji.
Espoo on kansainvälinen kaupunki.

Elämme aikaa, jossa vahvat, kansainväliset kaupungit kilpailevat. Tässä kilpailussa kulttuuri näyttelee yhä tärkeämpää roolia vetovoimatekijänä. Ilman kansainvälisesti merkittävää kulttuuritarjontaa, Espoo ei kerta kaikkiaan pärjää. On mahdotonta ajatella, että Espoossa ei olisi kaupungin pyrkimyksiä vastaavaa teatteritilaa.

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Kaupungilla on kansainväliset laatukriteerit täyttävä orkesteri, Tapiola Sinfonietta, ja tasoltaan kansainvälinen taidemuseo, joilla molemmilla on asianmukaiset tilat. Sen sijaan Espoon Kaupunginteatteri – englanninkieliseltä nimeltään The International Theatre of Finland, työskentelee tilassa, joka alun perin ei ole mikään teatteritila lainkaan.

Toimintansa laadun puolesta Espoon Kaupunginteatteri edustaa kansainvälistä huipputasoa. Jos teatterilla olisi asianmukaiset tilat se voisi todellakin olla sitä, mitä sen englanninkielinen nimi lupaa: The International Theatre of Finland.

Teatterin nykyinen tila, ei ole mikään teatteritila lainkaan, vaan lähinnä väistötila, jossa teatteri on jo ennätysajan, yli 20 vuotta työskennellyt ”väliaikaisesti”, uutta tilaa hakien ja odottaen.

Teatteritilan rakentaminen on taloudellisesti kannattava investointi. Ympäri maailmaa on viime vuosina havahduttu kulttuuri-investointien taloudelliseen kannattavuuteen. Tutkimukset, joita on satoja, osoittavat, että kaupunkien kulttuuri-investoinnit palautuvat moninkertaisina.

Teatterilla on taloudellisia kerrannaisvaikutuksia, suoria ja epäsuoria. Jokainen teatterissakävijä käyttää suuren määrän muita palveluita: matkustetaan, asutaan, syödään jne. Nämä ovat suoria kerrannaisvaikutuksia. Epäsuoriin voidaan lukea esimerkiksi kiinteistöjen arvonnousu paikkakunnilla, jossa on laadukasta ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Teatteri luo vetovoimaa. Epäsuora mutta taloudellisesti merkittävä on myös kulttuurin hyvinvointivaikutus. Teatterissa käyvät ovat keskimääräistä terveempiä.

Teatterissa käyvät ovat myös keskimääräistä iloisempia ja onnellisempia.

Erik Söderblom
teatterinjohtaja

15.10.2018

 

Espoon Kaupunginteatteri – The International Theatre of Finland

Espoon Kaupunginteatteri – The International Theatre of Finland perustettiin vuonna 1988. Olemme kotikaupunkimme ainoa aikuisille tarkoitettu ammattiteatteri.

Teatterimme ohjelmisto rakentuu omasta tuotannosta sekä koti- ja ulkomaisista vierailuesityksistä. Omia tuotantoja toteutamme vuosittain kahdesta kolmeen ja ne esitetään pääosin omalla näyttämöllämme Revontulihallissa. Omiin tuotantoihin palkkaamme erikseen produktiokohtaisen taiteellisen henkilökunnan. Taiteellinen linjamme on tuoda näyttämölle haastavia, sisällöllisesti laadukkaita tulkintoja niin klassikoista kuin kansainvälisistä ja kotimaisista uutuuksistakin. Viime vuosina lähes kaikki kotimaiset näytelmät ovat olleet kantaesityksiä.

 

Vierailulle kutsumme valikoidusti kotimaan huippuesityksiä ja mielenkiintoisimpia avauksia maailmalta. Vierailuesitykset esitetään pääosin Espoon kulttuurikeskuksen näyttämöillä. Teatterimme historian aikana vierailuesityksiä on nähty yli kolmestakymmenestä maasta, kaikista maanosista. Kumppanimaitamme ovat Ruotsi ja Viro, joista molemmista pyrimme tuomaan vähintään yhden esityksen vierailulle vuosittain.

Kaikkiaan eri esityksiä on vuositasolla n. 20 ja esityskertoja niillä yhteensä n. 150. Katsojien määrä on vaihdellut viime vuosina 25 000 – 35 000 välillä. Vuonna 2017 katsojia oli 28 000.

Espoon Kaupunginteatteria ylläpitää Espoon kaupunginteatterisäätiö, jossa on edustettuna Espoon kaupunki sekä teatterin kannatusyhdistys. Säätiötä edustaa hallitus, jonka toimikausi on 2 vuotta. Hallituksen puheenjohtajana toimii tammikuun alusta 2018 lähtien Paula Viljakainen.

Teatterissamme on 13 vakituista työntekijää, mutta vuositasolla meillä työskentelee yli 100 henkeä. Teatterimme taiteellisesta linjasta vastaa teatterinjohtaja Erik Söderblom (2017 – )

Teatterinjohtaja Erik Söderblom

 

© 2019 Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenYlös ↑