Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys

Category

Kaupunginteatteri

Kaupunginhallituksen lausunto Kulttuurikeskuksen suojelusta

Kaupunginhallitus on 5.11.18 antanut ELY-keskukselle lausunnon Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojelusta.

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.11.2018/Pykälä 355

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Espoon Kulttuurikeskusta ja sen ympäristöä koskevasta suojeluesityksestä ja siihen liittyvästä museoviraston lausunnosta

Valmistelijat / lisätiedot:

Antti Mäkinen, puh. 050 593 1339

Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan ELY-keskukselle seuraavan lausunnon Espoon kulttuurikeskusta koskevasta Espoon kulttuuriseura ry:n tekemästä suojeluesityksestä sekä siihen liittyvästä museoviraston lausunnosta:

Länsimetron toteuttamisen myötä Tapiolan keskus uudistetaan perusteellisesti vaiheittain niin, että keskus pysyy jatkuvasti toimivana ja elävänä.

Pääosa Merituulentien ympäristön 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuista liikerakennuksista puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uusia liike/asuinrakennuksia. Merituulentie rakennetaan tasolle +1, johon tulee bussiterminaali. Metroasema sijaitsee Merituulentien alapuolella.

Merituulentien pohjoispuolelle keskuksen alapuolelle valmistui keväällä 2016 2100 autopaikan keskuspysäköintilaitos ja keskitetyt huoltotilat. Yksi pysäköintilaitoksen sisäänkäynneistä on toteutettu kulttuurikeskuksen viereen. Osa keskuspysäköinnistä toimii myös yhteisväestönsuojana. Metroliikenne käynnistyi marraskuussa 2017. Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat keväällä 2019. Ainoa-kauppakeskuksen toinen vaihe valmistui keväällä 2017 ja kolmas vaihe valmistuu syksyllä 2019. Keskuksessa on vuoden 2018 aikana käynnistynyt myös muita uudistushankkeita, joissa nykyisten rakennusten tilalle rakennetaan uusia liike/asuinrakennuksia. Keskustorni on kuitenkin Tapiolan keskuksen ikoninen maamerkki, jota korkeampia rakennuksia ei keskukseen tule.

Tapiolan perinteinen 1960-luvulla toteutettu ns. Ervin keskusta säilyy ja sitä kehitetään pääosin nykyisen rakennuskannan pohjalta. Kulttuurikeskus ja sen ympäristö kuuluvat tähän Tapiolan keskuksen arvokkaaseen osaan.

Tapiolan keskuksen kehittämisen periaatteena on nyt kolme toiminnoiltaan ja luonteeltaan erilaista vyöhykettä: Merituulentien eteläpuolelle asuntoja, Merituulentien kohdalle ja sen pohjoispuolelle liiketilaa, joukkoliikenteen vaihtoterminaali ja niiden yläpuolisia asuntoja sekä Tapionraitin ja Keskusaltaan ympäristöön kulttuuria, sitä tukevia palveluja ja asumista.

Espoon kulttuurikeskus valmistui Tapiolan keskukseen Keskusaltaan länsireunalle vuonna 1989. Rakennuksen pääsuunnittelija oli arkkitehti Arto Sipinen. Rakennuksessa on kaksi salia, Tapiolasali ja Louhisali, aluekirjasto sekä harjoittelu- ja toimistotiloja. Rakennuksessa toimivat mm. Tapiola Sinfonietta, Espoon kaupunginteatteri, Espoon kaupungin yhteispalvelupiste, Espoon musiikkiopisto, työväenopisto ja ravintola. Kulttuurikeskuksessa on konsertteja, tapahtumia ja näyttelyjä.

Kuvassa on kaupungin oma hahmotelma Kulttuuriaukiosta ennen arkkitehtuurikilpailua.

Espoon kulttuurikeskus on Espoon tärkein ja monipuolisin kulttuurilaitos, jonka tulee jatkuvasti kehittyä ja vastata joustavasti kasvavan, monipuolistuvan ja moniarvoistuvan asukas- ja asiakaskunnan tarpeisiin.

Espoon kaupunginteatterin pysyvää tilaratkaisua selvitettiin useita vuosia. Aikaisemmin kaavailtiin erillistä teatteritaloa Merituulentien eteläpuolelle Vesiputoustalon edustalle. Kokonaisuuden kannalta parhaaksi ratkaisuksi todettiin kuitenkin teatterin tarvitsemien tilojen sijoittaminen kulttuurikeskuksen yhteyteen samaan aikaan, kun kulttuurikeskus peruskorjataan. Samalla kulttuurikeskuksen teatteri- ja konserttisalit taustatiloineen peruskorjataan ja niiden esitystekniikka (teatteri- ja äänitekniikka) uusitaan.

Kulttuurikeskus entistä vahvempana ja monipuolisempana kulttuurikeskittymänä säteilisi ympäristöönsä. Se olisi voimakas piristysruiske Tapiolan arvokkaaseen ns. Ervin keskustaan, esimerkiksi Kulttuuriaukiolle, Keskusaltaalle, Keskustornille, Tapiontorille ja Heikintorille.

Kulttuurikeskus on tulossa peruskorjausikään.

Kaupunginhallitus päätti 5.6.2017 kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen kehittämisen ja suunnittelun suuntaviivoista. Espoon vierailuteatterina toimivan kaupunginteatterin tarvitsemat tilat toteutetaan kulttuurikeskuksen yhteyteen samassa yhteydessä, kun kulttuurikeskus peruskorjataan. Alueen huoltotilat ja niiden ajoyhteydet keskitetään maan alle.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen kehitettiin teatterin toiminnallista konseptia osana kulttuurikeskuksen toiminnallista kokonaisuutta.

Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön kehittämiseksi todettiin parhaaksi menettelyksi järjestää arkkitehtuurikilpailu kulttuurikeskuksen peruskorjauksesta ja laajennuksesta ja kulttuurikeskuksen ympäristöstä (erityisesti Kulttuuriaukiosta), johon liittyvät myös Marimekkotalon, ns. Keilahallin talon sekä Kaupinkallion pysäköintitalon tontit.

Kilpailuun osallistumishakemuksen jättäneistä suunnittelijoista/suunnitteluryhmistä (joihin tulee kuulua myös maisemasuunnittelija) valittiin ilmoitettujen varsin vaativien kriteerien perusteella seuraavat:

– JKMM Arkkitehdit Oy

– Verstas Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit Mustonen Oy, LOCI maisema-arkkitehdit Oy

– Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit NRT Oy

– LPR-arkkitehdit Oy, Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

– Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, Emmi Keskisarja & Janne Teräsvirta Arkkitehtitoimisto & Company Oy

Kilpailu käynnistyi 21.6.2018 ja kilpailuehdotukset tulevat 26.10.2018. Tavoitteena on ratkaista kilpailu helmikuuhun 2019 mennessä.

Kilpailun tarkoituksena on löytää toiminnallisesti monipuolistuvan kulttuurikeskuksen laajennuksen ja peruskorjauksen suunnittelija sekä asemakaavan muutoksen pohjaksi suunnitelma, jonka perusteella kehitetään ja eheytetään Tapiolan Kulttuuriaukion kaupunkikuvallista ja toiminnallista kokonaisuutta sekä lisätään alueen vetovoimaisuutta. Kulttuurikeskuksen monipuolistuminen sisältää erityisesti teatterin käyttöön tulevien tilojen laajentamisen. Keskusaltaan puolen elävöittäminen sekä Tapiolan alkuperäisen suunnittelulähtökohdan, perheiden ja lasten huomioon ottaminen ovat myös keskeisimpiä suunnittelutavoitteita.

Tapiolan kulttuurisen keskuksen kokonaisuudelle haetaan toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoista ja vahvasti tulevaisuuteen katsovaa ratkaisua, joka pohjautuu Tapiolan perinteeseen ja parhaisiin arvoihin.

Kilpailuohjelman mukaan tavoitteena on löytää ratkaisu, jonka pohjalta on mahdollista käynnistää kulttuurikeskuksen uudistamisen suunnittelu ja asemakaavanmuutoksen laadinta koko kilpailualueelle ja joka nostaa esille kulttuurikeskusrakennuksen tärkeimmät arvot suojelutavoitteiden määrittelyn lähtökohdaksi.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 11.6.2018 varata Kulttuuriaukion eteläpuolisen KOy Kulttuuriaukion ja siihen liittyvät yleiset alueet Regenero Oy:lle kiinteistön kehittämiseksi monipuoliseksi ja eläväksi liike/hotellikiinteistöksi osaksi Tapiolan kulttuurista keskusta. Suunnitelmaan liittyy Keskustornin muuttaminen hotelliksi. Varausalue tulee suunnitella arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi ja ympäristöön toiminnallisesti ja esteettisesti hyvin liittyväksi siten, että muodostuu elävää kaupunkiympäristöä, jossa on selkeästi orientoituvat kulkureitit. Suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon, että alue sijaitsee keskeisesti Tapiolan keskuksessa ja Tapiolan rakennetussa kulttuuriympäristössä.

Tapiolan kulttuurisen keskuksen kehittämiselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet, jotka pohjautuvat Tapiolan puutarhakaupungin rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Tapiolan puutarhakaupungin parhaisiin arvoihin. Käynnissä olevalla arkkitehtuurikilpailulla on tässä prosessissa suuri merkitys. Kulttuurikeskus ympäristöineen on keskeisessä asemassa.

Kysymyksessä on monitahoinen kehittämis- ja suunnitteluprosessi, joka pohjautuu rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin ja jossa sovitetaan yhteen erilaisia tavoitteita. Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön asemakaavat tullaan uusimaan ja uudet asemakaavat tulevat olemaan merkinnöiltään ja määräyksiltään varsin yksityiskohtaisia, koska kysymyksessä on jo toteutetun arvokkaan kulttuurirakennuksen ja sen ympäristön kaavoitus. Kulttuurikeskus ei ole nykyisessä asemakaavassa merkitty suojelluksi, mutta laadittavassa uudessa asemakaavassa rakennus tullaan suojelemaan siten kuin kaavoitusprosessin kuluessa oikeaksi nähdään. Asemakaavan laadinta tapahtuu rinnan kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnittelun ja luonnossuunnittelun kanssa. Hyväksyttävä uusi asemakaava tulee yksityiskohdiltaankin vastaamaan kulttuurikeskuksen toteutussuunnitelmia. Kaavoitus tullaan tekemään tiiviissä vuorovaikutuksessa monien sidosryhmien, erityisesti museoviranomaisten kanssa. Kulttuurikeskuksesta ja sen ympäristöstä laaditaan rakennushistoriallinen selvitys.

Espoon kaupungin kanta on se, että kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojelu on perusteltua määritellä alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Avoin vuorovaikutteinen kaavoitusprosessi turvaa kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojeluarvojen säilymisen merkittävästi paremmin ja aidommin kuin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain perusteella tapahtuva suojelu.

Päätös Kaupunginhallitus:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Museoviraston lausunto Kulttuurikeskuksen suojelusta

Espoon Kulttuurikeskuksen suojeluhakemuksen vuoksi Museovirasto on antanut ELY-keskukselle seuraavan lausunnon 14.6.2018.

 

EHDOTUS SUOJELUN KOHDENTAMISEKSI JA TAVOITTEIKSI

Kulttuurikeskuksesta eikä Marimekkotalosta ole käytettävissä rakennushistoriallista selvitystä. Museovirasto on arvioinut kohdetta paikan päällä 2017 – 2018 suojelutavoitteiden määrittelemiseksi.

Koska alueelle ja rakennuksiin on suunnitteilla muutoksia, joiden toteuttaminen vaatinee asemakaavamuutoksen, tulee siinä yhteydessä selvitettäväksi suojelutarve maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Suunnittelun pohjaksi kohteesta on laadittava rakennushistoriallinen selvitys. Espoon kulttuurikeskuksen valtakunnallinen merkitys ja sisätiloihin ulottuvat arvot täyttävät kuitenkin myös rakennusperintölain 2 §:n edellytykset kohteen suojelemiseksi.

Suojelutavoitteet kohdistuvat erityisesti Espoon kulttuurikeskuksen ulkoasuun, rakennusrunkoon, keskeisiin sisätiloihin kiinteine sisustuksineen sekä lähiympäristöön, joka käsittää Kulttuuriaukion sekä Aarne Ervin aukiolla sijaitsevan amfin ja vesiputouksen. Ympäristön luonne perustuu pintamateriaaleihin, istutuksiin,  alaistusratkaisuihin sekä erilaisiin rakenteisiin, kuten portaisiin ja muureihin.

Rakennuksen ulkoasu muodostuu julkisivun ja vesikaton rakennusosista, yksityiskohdista, materiaaleista ja värityksestä. Julkisivuaukkoihin liittyvät rakennusosat eli ikkunat ja ovet ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen ja yksityiskohtineen. Tämä koskee myös tuulikaappeja.

Rakennusrunko käsittää kantavan rungon perustukset, ulkoseinät, pylväät sekä ala-, väli- ja yläpohjat. Seinäpinnoista sisäänvedettyjen alakattojen tilallisuutta muodostava rakenne on osa rakennusrunkoa.

Keskeiset sisätilat ja kiinteä sisustus on yksilöity alla. Kiinteä sisustus käsittää rakennusosat, kalusteet, materiaalit, yksityiskohdat, kiinteät valaisimet ja värityksen. Kulttuurikeskuksessa on säilynyt myös runsaasti sinne suunniteltua irtainta sisustusta, jota on suositeltavaa vaalia osana interiööriä. Tällaisia kalusteita ovat erityisesti aulatilojen penkit sekä lämpiöiden tarjoilukalusteet.

Kulttuurikeskuksen keskeisiä sisätiloja ja kiinteää sisutusta on seuraavasti:

Keskeiset sisätilat:
 1. kerroksen pääaula ja siihen avoyhteydessä olevat aula-ja lämpiötilat eri kerroksissa
 Tapiolasali ja Louhisali
 kirjaston avoin yleisötila 1. kerroksessa
Kiinteä sisustus:
 seinien ja kattojen materiaalit ja väritys
 lasiväliseinät
 seinissä ja alas laskettujen kattojen pystyreunoissa olevat puuritilät
 alakattojen jäsentelyperiaate levyillä ja ritilöillä
 luonnonkivi-, puu- ja mosaiikkibetonilattiat
 puiset väliovet heloineen
 portaisiin, ikkunaseiniin, valoaukkoihin, parviin ja parvekkeisiin liittyvät kaiteet
 tiloissa olevat porraskäynnit rakennusosineen materiaaleineen ja yksityiskohtineen
 naulakot ja niiden edustiskit, tarjoilukalusteet, info-, lippu ym. palvelutiskit
 erityyppisillä valaisimilla luotu valaistusperiaate
 Tapiolasalissa lisäksi seinissä ja katossa oleva puuverhottu rakennelma, parvet, parvekkeet, esiintymislava sekä         penkistö niihin liittyvine lattian porrastuksineen

Marimekkotalon säilymistä puoltaa ennen kaikkea sen kaupunkikuvallinen merkitys Kulttuuriaukiolle sekä arkkitehtoninen yhdenmukaisuus kulttuurikeskuksen kanssa.

Suojeluratkaisuja ja suojelumääräyksiä harkittaessa on otettava huomioon seuraavat tavoitteet:

– Kulttuurikeskusta lähiympäristöineen hoidetaan ja käytetään siten, ettei kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostyöt perustuvat kohteen arkkitehtuurin, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen ja huomioimiseen.
– Kulttuurikeskuksen ulkoasu ja rakennusrunko säilytetään.
– Aukiotila säilytetään pääsääntöisesti avoimena kulttuurikeskuksen edusaukiona. Sinne voidaan kuitenkin sijoittaa kulttuurikeskuksen toimintaan kytkeytyvää ja sille selkeästi alisteista rakentamista.
– Keskeiset sisätilat ja kiinteä sisustus säilytetään.
– Rakennusosia korjataan ja tarvittaessa uusitaan siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistä toteutusta.
– Rakennuksessa voidaan tehdä välttämättömiä rakennus- ja taloteknisiä sekä käytön edellyttämiä kohtuullisia muutoksia, edellyttäen että ne ovat kohteen arkkitehtuurin kannalta mahdollisia.

Pääjohtaja Juhani Kostet
Intendentti Elisa El Harouny

Teatterin infopaketti luottamushenkilöille.


Espoon Kaupunginteatteri tarvitsee uudet tilat

Espoossa on etsitty sopivaa paikkaa teatterille jo lähes 30 vuotta. Yhtenä vaihtoehtona on ollut mm. merenpäällinen alue Hanasaarta vastapäätä moottoritien toisella puolella. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2005, että kaupunginteatterille varataan alue Tapiolasta Vesiputoustalon itäpuolelta. Tälle alueelle ollaan nyt rakentamassa asuinkerrostaloja.

Espoon kaupunginhallitus teki kokouksessaan 5.6.2017 päätöksen kaupunginteatterin tilojen sijoittamisesta kulttuurikeskuksen yhteyteen osana kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja laajennushanketta. Kaupunginvaltuusto myönsi hankkeen suunnitteluun 0,5 milj. euroa viime vuoden joulukuussa tämän vuoden budjetin yhteydessä.
Teatterisäätiön hallitus asetti teatteritalotoimikunnan seuraamaan teatterin tilojen etenemistä, pitämään yhteyttä taloasiaa valmisteleviin virkamiehiin ja luottamushenkilöihin sekä valmistelemaan teatterin hallitukselle asiaan liittyviä asioita.

Lisäksi teatterisäätiön hallitus hyväksyi yksimielisesti viime joulukuussa kulttuuritoimen pyytämän kannanoton teatterin toimitilatarpeista, joka on otsikoitu ”Espoon Kaupunginteatterin teatterisuunnittelu Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen”.

Espoon kaupunki julkaisi 7.5.2018 Espoon kulttuurikeskuksen, teatteritilojen, kulttuuriaukion ja sen ympäristön arkkitehtuurikilpailun. Tähän kilpailuun lisättiin myöhemmin myös purettava ns. Marimekko-talo, jonka paikalle rakennetaan hotelli ja rakennuksen alle elokuvakeskus.

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa valittiin viisi suunnitteluryhmää varsinaiseen kilpailuun, joiden tulee jättää ehdotukset viimeistään 26.10.2018. Kilpailuehdotukset julkaistaan yleisölle kommentoitavaksi marraskuussa 2018. Palkintolautakunta tekee ratkaisunsa tammikuussa 2019.

Uudistunut kulttuurikeskus avataan yleisölle vuonna 2025.

Espoon Kaupunginteatterin tilojen nykyinen vuokrasopimus päättyy 2020 lopussa. Tiloissa on kesän aikana ollut mittava vesivahinko. Lämmitys toimii tällä hetkellä apupattereiden avulla ja tuuletus ei lainkaan.

Jotta nyt meneillään olevan arkkitehtuurikilpailun pohjalta teatterin tilojen, kulttuurikeskuksen, kulttuuriaukion ja sen ympäristön suunnittelu jatkuisi keskeytyksettä, ensi vuoden budjettiin tarvitaan 1 milj. euroa tämän kokonaisuuden suunnitteluun.

Hanke tulisi olla valmis alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuonna 2025.

Paula Viljakainen
Teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja

 

Miksi uuden teatteritilan rakentaminen on tärkeää?

Espoo on asukkaittensa kaupunki.

Teatteri on taiteenlajeista yhteisöllisin. Se luo yhteisöllistä identiteettiä vahvemmin kuin mikään muu taiteenlaji.
Espoo on kansainvälinen kaupunki.

Elämme aikaa, jossa vahvat, kansainväliset kaupungit kilpailevat. Tässä kilpailussa kulttuuri näyttelee yhä tärkeämpää roolia vetovoimatekijänä. Ilman kansainvälisesti merkittävää kulttuuritarjontaa, Espoo ei kerta kaikkiaan pärjää. On mahdotonta ajatella, että Espoossa ei olisi kaupungin pyrkimyksiä vastaavaa teatteritilaa.

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Kaupungilla on kansainväliset laatukriteerit täyttävä orkesteri, Tapiola Sinfonietta, ja tasoltaan kansainvälinen taidemuseo, joilla molemmilla on asianmukaiset tilat. Sen sijaan Espoon Kaupunginteatteri – englanninkieliseltä nimeltään The International Theatre of Finland, työskentelee tilassa, joka alun perin ei ole mikään teatteritila lainkaan.

Toimintansa laadun puolesta Espoon Kaupunginteatteri edustaa kansainvälistä huipputasoa. Jos teatterilla olisi asianmukaiset tilat se voisi todellakin olla sitä, mitä sen englanninkielinen nimi lupaa: The International Theatre of Finland.

Teatterin nykyinen tila, ei ole mikään teatteritila lainkaan, vaan lähinnä väistötila, jossa teatteri on jo ennätysajan, yli 20 vuotta työskennellyt ”väliaikaisesti”, uutta tilaa hakien ja odottaen.

Teatteritilan rakentaminen on taloudellisesti kannattava investointi. Ympäri maailmaa on viime vuosina havahduttu kulttuuri-investointien taloudelliseen kannattavuuteen. Tutkimukset, joita on satoja, osoittavat, että kaupunkien kulttuuri-investoinnit palautuvat moninkertaisina.

Teatterilla on taloudellisia kerrannaisvaikutuksia, suoria ja epäsuoria. Jokainen teatterissakävijä käyttää suuren määrän muita palveluita: matkustetaan, asutaan, syödään jne. Nämä ovat suoria kerrannaisvaikutuksia. Epäsuoriin voidaan lukea esimerkiksi kiinteistöjen arvonnousu paikkakunnilla, jossa on laadukasta ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Teatteri luo vetovoimaa. Epäsuora mutta taloudellisesti merkittävä on myös kulttuurin hyvinvointivaikutus. Teatterissa käyvät ovat keskimääräistä terveempiä.

Teatterissa käyvät ovat myös keskimääräistä iloisempia ja onnellisempia.

Erik Söderblom
teatterinjohtaja

15.10.2018

 

Espoon Kaupunginteatteri – The International Theatre of Finland

Espoon Kaupunginteatteri – The International Theatre of Finland perustettiin vuonna 1988. Olemme kotikaupunkimme ainoa aikuisille tarkoitettu ammattiteatteri.

Teatterimme ohjelmisto rakentuu omasta tuotannosta sekä koti- ja ulkomaisista vierailuesityksistä. Omia tuotantoja toteutamme vuosittain kahdesta kolmeen ja ne esitetään pääosin omalla näyttämöllämme Revontulihallissa. Omiin tuotantoihin palkkaamme erikseen produktiokohtaisen taiteellisen henkilökunnan. Taiteellinen linjamme on tuoda näyttämölle haastavia, sisällöllisesti laadukkaita tulkintoja niin klassikoista kuin kansainvälisistä ja kotimaisista uutuuksistakin. Viime vuosina lähes kaikki kotimaiset näytelmät ovat olleet kantaesityksiä.

 

Vierailulle kutsumme valikoidusti kotimaan huippuesityksiä ja mielenkiintoisimpia avauksia maailmalta. Vierailuesitykset esitetään pääosin Espoon kulttuurikeskuksen näyttämöillä. Teatterimme historian aikana vierailuesityksiä on nähty yli kolmestakymmenestä maasta, kaikista maanosista. Kumppanimaitamme ovat Ruotsi ja Viro, joista molemmista pyrimme tuomaan vähintään yhden esityksen vierailulle vuosittain.

Kaikkiaan eri esityksiä on vuositasolla n. 20 ja esityskertoja niillä yhteensä n. 150. Katsojien määrä on vaihdellut viime vuosina 25 000 – 35 000 välillä. Vuonna 2017 katsojia oli 28 000.

Espoon Kaupunginteatteria ylläpitää Espoon kaupunginteatterisäätiö, jossa on edustettuna Espoon kaupunki sekä teatterin kannatusyhdistys. Säätiötä edustaa hallitus, jonka toimikausi on 2 vuotta. Hallituksen puheenjohtajana toimii tammikuun alusta 2018 lähtien Paula Viljakainen.

Teatterissamme on 13 vakituista työntekijää, mutta vuositasolla meillä työskentelee yli 100 henkeä. Teatterimme taiteellisesta linjasta vastaa teatterinjohtaja Erik Söderblom (2017 – )

Teatterinjohtaja Erik Söderblom

 

© 2018 Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenYlös ↑